 Tampereella kokoonnuttiin torstaina 3.4. Hyvinvoinnin edistämisen foorumille Kulttuuritalo Laikkuun teemalla "Voisiko Tampere tehdä toisin?". Tampereen Järjestöedustamon järjestämä tilaisuus kokosi järjestöt ja julkisen sektorin toimijat yhteen kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämisen pariin. Päivä käynnistettiin vahvasti ajatuksella, että yhteistyötä on tehtävä ja yhdessä voimme myös tehdä toisin.
Tästä pääset tutustumaan päivän alustuksien esitysdioihin:
Alustukset aloitti SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen, joka johdatti meidät hyvinvointitalouden teemaan. Hyvinvointitaloudessa investoidaan toimiin, jotka lisäävät taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden lajeja ilman, että mikään muu kestävyyden laji heikkenee. Hän nosti esiin ennaltaehkäisyn tärkeyden hyvinvointitalousajattelussa. Ennaltaehkäisy ottaa huomioon sosiaaliturvan, perusterveydenhuollon, järjestöt ja vihreät investoinnit. Jos sote-sektorin menoja pitää leikata, vaaditaan hyvinvointi-investointeja perustasolla ja ennaltaehkäisyyn – tässä pitäisi siis ajatella pidemmällä aikavälillä. Nykyiset kehityssuunnat ovat huolestuttavia hyvinvointitalouden näkökulmasta; pienituloisuus lisääntyy, palvelujen saatavuus heikkenee, terveyserot kasvavat - mutta vaihtoehtoja on ja niitä pitää edistää yhdessä! Hyvinvointitaloudesta kertovan alustuksen jälkeen Tampereen kaupungin hyvinvointijohtaja Tarja Puskala kertoi kaupungin hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelmatyön edistymisestä Tampereella. Hyvinvointikertomuksen tulokulmaa on uudistettu. Hyvinvointikertomus kertoo siitä, miten tamperelaiset voivat ja miten hyvinvointi on muuttunut edellisvuosiin verrattuna. Puskala nosti huomioina esiin sen, että väestönkasvu on ollut selkeästi suurempi kuin mitä strategioissa oli huomioitu. Muutamana erillisenä nostona tyytyväisimmät tamperelaiset löytyvät ikäryhmästä 65-74 vuotiaat ja yli 75-vuotiaat 40% kokevat terveytensä hyväksi. Hyvinvointisuunnitelmaa työstetään parhaillaan ja se tulee sisältämään useita erillissuunnitelmia, joiden työstöön osallistetaan myös järjestöjä. Järjestöpuheenvuoroissa Tanja von Knorring Transfeminiinit ry:stä muistutti puheenvuorossaan meitä siitä, että järjestöt ovat yhteiskunnan sydän. Ne tuottavat yhteisöllisyyttä, rakentavat osallisuutta ja hyvinvointia ja vaikuttavuus on moninkertainen kuin niiden menot. Yhdistykset tuottavat voittoa vain asiakkaille ja yhteisöille. Järjestöjen taloudellisen perustan tuki on tultava yhteiskunnalta ja sen on oltava riittävää. Von Knorring nosti ratkaisuiksi pitkäaikaisen ja pysyvän rahoitusmallin, tila-ajattelun, joka mahdollistaa tyhjien tilojen käytön ja tukee lähitapahtumia, viestinnän edistäminen yhteistyössä, toimintaedellytystten turvaamisen muuttuvassa tilanteessa, monialaisen kuulemisen, sekä yhteistyön oppilaitosten kanssa. Pohdittavaksi jäikin, voisiko olla olemassa yhteinen harjoitteluportaali, josta hyötyisivät sekä oppilaitokset, että järjestöt ja julkinen sektori. Toisessa järjestöpuheenvuorossa Setlementti Tampere ry:n toiminnanjohtaja Mervi Janhunen korosti sitä, että ennaltaehkäisevien palvelujen rooli tulee jatkossa olla vahvempi. Kansalaisjärjestöt vahvistavat myös demokratiaa. Kaikkien äänen on päästävä kuuluviin. Janhunen muistutti meitä siitä, että julkisen sektorin perusta ja perälauta on laki, yksityisellä se on raha, ja järjestöillä arvot. Tulevaisuudessa järjestöt voivat toimia suunnannäyttäjinä ja innovaattoreina, sekä luottamuksen ja turvallisuuden tuottajana. Yhteistyö, vuorovaikutus ja kanssakäyminen luovat kysynnän luottamukselle. Järjestöt tulee nähdä investointina: tietoa ja osaamista voi hyödyntää myös liike-elämässä. Hyvinvointialueen Niina Ojala päätti alustukset tärkeään sanomaan: Hyvinvointi ei synny yksin - se syntyy yhteisöissä. Voimme luoda yhdessä yhteisöllisemmän Tampereen hyödyntämällä yhteisöjen voimaa, lisäämällä yhteistyötä ja avaamalla tilat yhteisöille. Hyvinvointi ei ole vain palveluja tai rakenteita, hyvinvointi on yhteinen asia ja se kasvaa siellä missä yhteisöt voivat hyvin. Mikä on se pieni teko, jonka sinä voit tänään tehdä yhteisöllisyyden vahvistamiseksi? Alustuksien jälkeen päivän teemaan syvennyttiin Kalamalja-keskustelussa. Keskustelun aloituksessa päivän alustajat aloittivat keskustelun kokoamalla yhteen mitä päivän aikana on kuultu ja mitä voitaisiin tehdä toisin? Keskustelun aikana mukaan liittyi yleisöstä keskustelijoita ja keskustelu jatkui aktiivisena lopetussanoihin asti. Helmiksi kalamalja-keskustelusta nousi seuraavanlaisia ajatuksia:
Näitä helmiä lähdemme nyt Järjestöedustamossa edistämään ja hiomaan yhteistyössä. *Ehkä syksyllä Kansalaisvaikuttamisen juhlapäivän tiimoilla kokoontuessamme saamme jo ihastella näitä säihkyviä helmiä?  Toukokuu on erilaisten perheiden juhla-aikaa. Silloin vietetään mm. perheiden päivää, sateenkaariperheiden päivää ja lapsettomien lauantaita. Lähellä.fi juhlii erilaisten perheiden mukana ja kampanjoi lasten, nuorten ja perheiden puolesta.
Millaista toimintaa teidän järjestönne järjestää lapsille, nuorille ja perheille? Järjestättekö perheolkkareita, retkiä, leirejä tai muuta kivaa toimintaa? Onko teillä koko perheelle sopivaa kulttuuri- tai liikuntatoimintaa? Tarjoatteko tukea ja apua erilaisiin tilanteisiin? Ilmoita toimintasi nyt Lähellä.fi-palvelussa ja osallistu kampanjaan! Lähellä.fi toteuttaa kampanjan aikana digimainontaa, ja palvelu tuodaan näkyville myös mahdollisuuksien mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden asiakaspisteisiin. Kampanjan kesto: 1.5.2025 – 31.5.2025. Osallistu kampanjaan näin Varmista, että järjestösi tarjonta löytyy Lähellä.fi-palvelusta. Ilmoita toimintasi palvelussa ja hyödynnä maksuton näkyvyys: Rekisteröidy palveluun täällä. Ilmoita toiminnasta täällä. Seuraa ja jaa postauksia somessa: #järjestöt #lähellä Haluatko lisätietoa lähellä.fi-verkkopalvelusta? Tulevat Lähellä.fi-infot.  Hyvää alkanutta kevättä!Perhekeskus Pirkanmaalla tehdään yhdessä. Tähän olemme vahvasti sitoutuneet. Tarvitsemme kaikkien tahojen sekä johdon että työntekijätason sitoutumista, koska lapset, nuoret ja perheet ovat meidän yhteisiä. He käyttävät palveluita ja asuvat kunnissa, viettävät vapaa-aikaa ja tarvitsevat tukea. Meitä jokaista tarvitaan. Uutiskirjeessä taas paljon asiaa! Olethan yhteydessä [email protected] kun sinullakin on tarve saada viestisi uutiskirjeeseen. Kysely Pirkanmaan perhekeskustoimijoilleKysely on tarkoitettu kaikille Pirkanmaalla lasten, nuorten ja perheiden parissa työtä tekeville ja myös vapaaehtoisille esimerkiksi kohtaamispaikoilla. Kysely avoinna 30.4 asti! Kyselyyn vastaaminen vie vain muutaman minuutin. Vastauksia hyödynnetään Pirkanmaan perhekeskuksen johtamisen, kehittämisen ja käytännön työn tasoilla, tiedolla johtamisen tukena. Levitäthän tietoa kyselystä, jotta saamme kaikkien äänen kuuluviin. Perhekeskus tehdään yhdessä! Pääset vastaamaan kyselyyn täällä. Puistoissa ruokaillaan taas kesällä!Pirkanmaalla kunnat ja paikalliset perhekeskukset tarjoavat ilmaista ruokaa lapsille ja nuorille jo monessa paikassa! Ruokailun lisäksi osassa paikoista on luvassa mukavaa yhteistä tekemistä. Tarjolla on maistuvia keittoja ja laatikkoruokia. Katso tarkemmin kuntien sivuilta. Otathan omat ruokailuastiat mukaan!
Ruokailu ei ole säästä riippuvainen eli syömään pääsee sateellakin. Tervetuloa! Jos teidänkin paikkakunnalla järjestetään puistoruokailua, mutta ette näy listalla, otathan yhteyttä ja laitetaan se tiedoksi toukokuun uutiskirjeeseen! Isyyden vahvistaminen tukee perheen hyvinvointiaRisto Tuominen on tehnyt isätyötä jo kolmenkymmenenvuoden ajan. Nyt hän on jäämässä eläkkeelle ja kirjoittaa ajatuksistaan sekä siitä, miten isyys on muuttunut vuosikymmenten aikana. Kuvassa mainittu "Daddycard" on Riston luoma ja se tunnetaan jo useammassa polvessa Lempäälässä. Tämä on osa juttusarjaa, jossa asiantuntijaverkostot esittäytyvät. Ensimmäisenä isätyönverkosto. Lue lisää. Perhetupa, perhekahvila, avoin kerho, kohtaamispaikka - Rakkaalla lapsella on monta nimeäKohtaamispaikat ovat tärkeä osa perhekeskustoimintaa. THL on määritellyt kohtaamispaikkatoiminnalle kriteerit vuonna 2019: ”Kohtaamispaikka vahvistaa lasten ja vanhempien osallisuutta, vuorovaikutusta ja voimavaroja sekä tukee perheiden hyvää arkea ja yhteisöllisyyttä. Toiminta edistää lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia. Kaikki lapset, nuoret ja perheet ovat tervetulleita avoimeen kohtaamispaikkaan. Lasten, nuorten ja perheiden kohtaaminen, kuuleminen, kunnioitus ja osallisuus sekä koko yhteisön hyväksyvä asenne ja ilmapiiri luovat perustan kohtaamispaikan toimintakulttuurille. Kohtaamispaikka tarjoaa alueen kaikille lapsille, nuorille ja perheille avoimen, kynnyksettömän paikan tavata toisiaan. Kohtaamispaikassa perheillä on mahdollisuus vapaaseen yhdessäoloon, vertaistoimintaan sekä yhteisöllisyyttä vahvistavaan toimintaan.” Tampereella pikkulapsiperheiden kohtaamispaikkatoimintaa järjestää 17 eri toimijaa 50 eri paikassa. Toiminta on linkitetty vahvasti osaksi perhekeskustoimintaa. Kohtaamispaikkatoiminnalle on muodostettu vuonna 2019 oma verkosto, joka mm. seuraa kohtaamispaikkatoiminnan kokonaisuutta ja järjestää alueellisia työntekijöiden tapaamisia kaksi kertaa vuodessa. Verkostossa on kaikkien toimijoiden edustaja. Lue lisää. Tukea ja toimintaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin puolestaTiesitkö, että MLL tarjoaa valtavasti tukea ja toimintaa vanhemmille, lapsille ja nuorille kaikkialla Pirkanmaalla? Meiltä voit tilata myös kouluttajan pitämään vanhempaintilaisuuksia sekä koulutuksia kasvatusalan ammattilaisille.
Lue lisää.  Väkivaltaa kokeneen alle 18-vuotiaan lapsen tai nuoren palvelupolkuPirkanmaan hyvinvointialueella on valmistunut palvelupolku, joka selkiyttää, mitä kaikkea seuraa ja mistä lapsi tai nuori perheineen saa apua, kun herää huoli lapseen tai nuoreen kohdistuneesta väkivallasta. Palvelupolku on tarkoitettu lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen tietopaketiksi ja yleiseksi kuvaukseksi, miten palveluprosessi etenee. Myös ammattilaiset voivat käyttää palvelupolkua työkalunaan kohdatessaan lapsen tai nuoren, joka on kokenut väkivaltaa tai, jonka ammattilainen epäilee kokeneen väkivaltaa. Jos herää huoli, että lapsi tai nuori on kokenut väkivaltaa, on tärkeää selvittää mitä on tapahtunut ja tarvitseeko lapsi tai nuori suojelua, tukea tai hoitoa. Tämä edellyttää eri ammattilaisten yhteistyötä. On tärkeää, että lapsen, nuoren ja hänen perheensä arki säilyy mahdollisimman vakaana ja, että he saavat tarvitsemansa avun ja tuen oikea-aikaisesti. Palvelupolku on tehty hyvinvointialueen eri alojen ammattilaisten sekä poliisin, oikeuslaitoksen, järjestöjen ja kuntien asiantuntijoiden yhteistyönä. Työtä ovat ohjanneet Pirkanmaan hyvinvointialueen Barnahus-satelliittihanke ja väkivallan ehkäisyn suunnittelija hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimistä. Toivotko palvelupolun esittelyä omalle työyhteisöllesi? Heräsikö palvelupolusta kysyttävää? Yhteyttä voi ottaa [email protected] Lue lisää Pirkanmaan perhekeskuksen uutiskirjeUutiskirjeeseen voit lähettää juttuvinkkejä, tapahtumatiedotteita tai julkaistuja artikkeleita osoitteeseen [email protected].
Uutiskirje julkaistaan keväänä kolmena tiistaina 11.2., 8.4. ja 20.5. ja juttuvinkit mieluiten edellisen viikon loppuun mennessä. Uutiskirjeen voit tilata itsellesi alla olevasta linkistä: Tilaa uutiskirje Pirkanmaan perhekeskuksen uutiskirjeUutiskirjeeseen voit lähettää juttuvinkkejä, tapahtumatiedotteita tai julkaistuja artikkeleita osoitteeseen [email protected]. Uutiskirje julkaistaan keväänä kolmena tiistaina 11.2., 8.4. ja 20.5. ja juttuvinkit mieluiten edellisen viikon loppuun mennessä. Uutiskirjeen voit tilata itsellesi alla olevasta linkistä: |
arkisto
kesäkuu 2025
Categories |
RSS-syöte