Artteli-kumppanuusyhdistys järjestää syksyllä tulevaisuuskahveja, joilla työskennellään konkreettisesti järjestötoiminnan tulevaisuuden parissa strategiatyön, vaikuttamisen ja tekoälyn teemoilla.

Nyt on aika aktivoitua ja tarttua toimeen - yhdessä.  Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRAn Mikko Dufva on sanonut hyvin: "Vanhat tavat toimia ja vanhat käsitykset tulevaisuudesta eivät auta ratkaisemaan tämän hetken haasteita. Tarvitsemme toisenlaisia tarinoita tulevaisuuksista – ja nykyisten tarinoiden haastamista."  Millaisia mahdollisuuksia muuttuva toimintaympäristö ja resurssit siis meille tuovat?  Mitä voimme tehdä käytännössä hyvän tulevaisuuden eteen? Tervetuloa mukaan syksyn keskusteluihin, suunnitellaan tuleva - yhdessä!

Tiistai 2.9. klo 9-11 Strateginen johtaminen
Järjestöt elävät voimakkaan muutoksen aikaa. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan löytää keinoja sopeutua muutoksiin, kehittää uudenlaisia toimintamalleja ja vahvistaa järjestön elinvoimaa.

Onnistumista tukevat hyvä strategia, laaja-alainen strateginen ajattelu ja jämäkkä strateginen johtaminen. Näiden teemojen äärelle kokoonnumme Arttelin Tulevaisuuskahveille tiistaina 2.9. klo 9-11.  Tilaisuuden puhujana toimii strategiantekijä Petri Toikkanen, jolla on yli 15 vuoden kokemus järjestöjen strategisesta kehittämisestä. Petri on auttanut yli 50 järjestöä menestymään strategiatyössään ja kouluttanut strategisesta johtamisesta satoja järjestöjohtajia.
Puheenvuorossaan Petri avaa sitä, millaista strategista johtamista järjestöissä juuri nyt tarvitaan ja mistä löytyvät avaimet strategisiin onnistumisiin.

Voit tutustua Petrin ajatuksiin jo etukäteen lataamalla maksuttoman oppaan "Yhteiseen suuntaan – opas järjestöjen ja säätiöiden strategiseen johtamiseen" osoitteesta: https://strategoi.fi/strategiaopas

Keskiviikko 8.10. klo 14-16 Alueellinen vaikuttaminen
Järjestöt voivat edistää tavoitteitaan ja vaikuttaa päätöksentekoon paikallisella, alueellisella ja maakunnallisella tasolla. Miten ryhtyä yhteistyöhön julkishallinnon, muiden järjestöjen ja yhteisöjen kanssa? Miten voimme helpottaa osallistumista alueellisiin tapahtumiin ja keskusteluihin sekä vaikuttaa alueellisiin päätöksiin ja strategioihin? Miten saada ääni kuuluviin ja vaikuttaa siihen, millaisia palveluita, resursseja ja sääntöjä alueella kehitetään ja toteutetaan järjestöjen tavoitteiden edistämiseksi. Lisätietoa tulossa syksyllä.

Torstai 27.11. Tekoäly
Tekoäly tarjoaa järjestöille mahdollisuuksia tehostaa toimintaa, parantaa viestintää ja syventää jäsenkokemusta, mutta se vaatii myös eettisten ja tietosuojakysymysten huomioimista. Miten tekoäly voi helpottaa sinun työtäsi? Mitä pitää huomioida ja millaisia työkaluja on käytössä jo nyt? Lisätietoa tulossa syksyllä.

​Ilmoittaudu kahveille mukaan täällä.

Kesän lisääntynyt valo ja vehreä luonto innostavat omatoimiseen ulkoiluun ja retkeilyyn, mutta moni kaipaa myös ohjattua tekemistä ulkoilun, liikunnan ja kulttuurin parista. Ihmiset etsivätkin nyt tietoa kesäleireistä, harrastuksista ja muusta mukavasta tekemisestä, jossa tapaa muita samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä.

Lähellä.fi kannustaa kesän aikana ihmisiä etsimään mielekästä ja virkistävää tekemistä järjestöjen toiminnan parista. Toteutamme 1.6.–31.7. välisenä aikana kampanjan, jossa tuomme esille järjestöjen tarjoamia vapaa-ajanmahdollisuuksia, kesäleirejä ja kesätapahtumia.
​
Lähellä.fi toteuttaa kampanjan aikana digimainontaa, ja palveluun syötettyjä ilmoituksia hyödynnetään mm. hyvinvointialueiden palvelutarjottimilla ja erilaisissa tapahtumakalenterissa ympäri Suomen. Lisäksi nostamme toimintaa esille Lähellä.fi-aluetoimijoiden omissa viestintäkanavissa.

Ilmoita nyt järjestösi kesätoiminnasta ja hyödynnä lisänäkyvyys

• Rekisteröidy palveluun täällä: https://www.lahella.fi/forms/create-group
• Ilmoita toiminnasta täällä: https://hallinta.lahella.fi/login

Haluatko lisätietoa Lähellä.fi-verkkopalvelusta?

• Ilmoittaudu Lähellä.fi-infotilaisuuteen: https://www.lahella.fi/infot-ja-koulutukset

 

Pirkanmaan lapsi- ja perhejärjestöjen verkostoon kuuluvat 23 järjestöä tarjoavat lapsiperheitä kannattelevaa toimintaa Pirkanmaalla. Järjestöt tarjoavat apua ja tukea yhdessä ammattilaisten ja laajan vapaaehtoisverkoston kanssa. Ne toteuttavat yksilöllisen ohjauksen lisäksi esimerkiksi kohtaamispaikkatoimintaa, sekä järjestävät erilaisia vertaisryhmiä, toimintoja ja tapahtumia. Monet järjestöt tuottavat palveluita, jotka täydentävät julkisen sektorin toimintaa. Verkoston järjestöt tarjoavat kohdennetusti apua ja asiantuntemusta erilaisiin elämänkriiseihin tai erityisiin perheiden tarpeisiin.  

Tässä vetoomuksessa esitämme huolemme lasten, nuorten ja perheiden tilanteesta ja esitämme konkreettisia toimia tilanteen parantamiseksi. 

Perheiden vaikeisiin tilanteisiin on puututtava heti 

Verkoston järjestöt ovat omassa työssään havainneet Pirkanmaan alueella useita ilmiöitä, jotka kertovat lasten, nuorten ja lapsiperheiden aseman kiristymisestä. Keskeisenä huolenaiheena monilla perheillä on toimeentulovaikeuksien lisääntyminen. Tämä näkyy järjestöjen toiminnassa konkreettisten avunpyyntöjen kasvuna, ruoan menekin lisääntymisenä kohtaamispaikoissa, lasten harrastustuen anomusten kasvavana määränä sekä perheiden sanallistamana huolena tulevaisuudesta.  

Perheet kokevat myös olevansa arjessaan yksin, eikä heillä ole muita perheitä, ystäviä tai sukulaisia jakamassa arkea. Kaipuu yhteisöllisyyteen on voimakas. Moni perhe hakee tukea arkeensa kohtaamispaikoista ja kokee niiden kautta saavansa arkeensa mielekästä tekemistä ja yhteisön, johon kuulua. Monissa perheissä kaivataan myös vahvempaa kannattelua ja tukea, mihin monet järjestömme voivat vastata oman erityisosaamisensa kautta. Vanhempien jaksamiseen ja tukeen on kiinnitettävä huomiota kaikilla päätöksenteon tasoilla.  

Moni perhe voi hyvin, mutta samaan aikaan osa perheistä voi entistä huonommin. Tämä voi johtaa polarisoitumisen kiihtymiseen, syrjäytymisen lisääntymiseen ja pahimmillaan jopa radikalisoitumiseen. Perheisiin panostamalla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ehkäistään merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia. 

Järjestöjen vaikuttava työ tarvitsee resursseja 

Järjestöjen kohtaava ja osallistava toiminta ennaltaehkäisee eriarvoistumista, vähentää yksinäisyyttä ja lisää yhteisöllisyyttä. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna järjestöjen toiminta säästää myös merkittävästi kustannuksia. Lisäksi järjestöjen toiminta on ketterää, vastaa perheiden tarpeisiin ja on helposti perheiden saavutettavissa.   

Suomalaisten halu tehdä vapaaehtoistyötä näkyy järjestöissä vapaana kansalaistoimintana. Noin puolet suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä ja sen vuosittainen arvo on lähes 3,2 miljardia euroa. Vapaaehtoistyö ei kuitenkaan pyöri itsestään, vaan sen rinnalle tarvitaan ammattilaisia, jotka huolehtivat vapaaehtoistyön koordinoimisesta, sekä turvallisesta ja laadukkaasta toteutumisesta. Vapaaehtoistoiminnan ansiosta järjestöjen tekemä työ on kustannustehokasta. Järjestöissä toimivat vapaaehtoiset saavat myös toiminnasta arkeensa iloa, merkityksellistä tekemistä ja uusia yhteisöjä.  

Järjestöjen työtä arvioidaan säännöllisesti ja tarkoin kriteerein toiminnan kehittämiseksi, mutta myös rahoittajien tarpeisiin vastaten. Arvioinnin avulla varmistetaan, että avustusrahat käytetään tehokkaasti ja ne tuottavat kohderyhmille mitattavaa hyvinvointia.  

Kunnat ja hyvinvointialueet ovat esittäneet jatkuvasti toiveita järjestöjen vahvemmasta roolista palveluiden tarjoajana sekä kustannusten vähentäjänä muilta sektoreilta. Järjestöjen tekemän ennaltaehkäisevän työn merkitys tunnistetaan, mutta samaan aikaan järjestöjen valtionrahoituksiin kohdistuu merkittäviä leikkauksia. Myös hyvinvointialueen sekä kuntien mahdollisuudet avustaa järjestöjä ovat vaikeutuneet omien taloushaasteiden vuoksi. Ennaltaehkäisevän työn tärkeys on kuitenkin kiistaton ja sen avulla säästää resursseja, kun ehkäistään ongelmien syntymistä ja syvenemistä. Järjestöjen rooli ennaltaehkäisevän toiminnan tuottajana on merkittävä ja tästä syystä järjestöjen toimintaedellytykset tulisi turvata.   

Työ perheiden hyväksi tehdään yhteistyöllä 

Järjestöt toimivat lähellä ihmisiä ja siksi järjestöillä on tärkeä rooli myös tiedon tuottajina. Kerättyä tietoa ja jatkuvasti muuttuvaa tilannekuvaa Pirkanmaan lapsiperheiden voinnista ja tarpeista välitetään järjestöjen toimesta eri tahoille.  

Pirkanmaan lapsi- ja perhejärjestöt ovat osa Pirkanmaan perhekeskusta, joka on monialainen verkostomainen kokonaisuus. Perhekeskuksessa hyvinvointialueen, kuntien, Kelan, uskonnollisten yhteisöjen ja järjestöjen ammattilaiset ja vapaaehtoiset auttavat alueella asuvia lapsiperheitä mahdollisimman oikea-aikaisesti. Perhekeskuksen taustalla on yhden yhteydenoton periaate ja asiakkaan osallisuuden toteutuminen. Järjestöt tekevät tiivistä käytännön yhteistyötä myös Tampereen kaupungin ja muiden kuntien kanssa Pirkanmaalla. 


Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen on paras investointi koko yhteiskunnan tulevaisuuteen. Siksi viisas kunta ja hyvinvointialue panostaa lapsiin ja nuoriin. Vetoamme verkostona siihen, että lapsiperheiden lakisääteisten terveys- ja sosiaalipalveluiden laatu säilytetään haastavista ajoista ja leikkaustarpeista huolimatta hyvänä. Kuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatuun tulee jatkossakin panostaa tiukentuvasta taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus suojaavat lapsia.  

Hyvinvointialueen ja kunnan lakisääteisiin tehtäviin kuuluu hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tästä syystä ne yksittäiset palvelut, jotka eivät kuulu lain velvoitteisiin, mutta jotka tukevat perheitä ja heidän hyvinvointiaan merkittävästi, tulee säilyttää. Vetoamme siihen, että kaupunki suuntaa entistä enemmän panostuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä edullisiin liikunta- ja kulttuurimahdollisuuksiin. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus harrastaa. Päätöksenteossa tulee huomioida päätösten vaikutukset lapsiin ja nuoriin ja päätöksissä tulee huomioida lasten ja nuorten näkemykset. 
​​
Hyvät päättäjät ja yhteistyökumppanit: yhdessä ja toimivalla yhteistyöllä voimme vaikuttaa perheiden, lasten ja nuorten arkeen siten, että jokainen saa tarvitsemansa tuen ja palvelut. Tiukoissakin talouden tilanteissa hyvinvoinnin on oltava kaikkien ulottuvilla. Meidän on kannateltava lapsia, nuoria ja perheitä yhdessä yhteisellä ja vaikuttavalla työllä. 

Toimitamme vetoomuksen liitteenä listan toimista, joita pidämme lasten, nuorten ja perheiden kannalta välttämättöminä edistää hyvinvointialueella ja kunnissa. 

Pirkanmaalla 22.5.2025

Pirkanmaan lapsi- ja perhejärjestöjen verkosto 

Ahjolan Setlementti ry 
Hämeen Liikunta ja Urheilu 
Tampereen Icehearts ry 
Kansalaistalo Mansikkapaikka ry 
Kimpassa-perhetoiminta/TampereMissio 
KRIS-Tampere ry   
Lastensuojelun Keskusliitto/ Perheet keskiöön -toiminta 
Maria Akatemia / Vankemmaksi- hanke 
Mielenterveysomaiset Pirkanmaan FinFami ry 
MLL Hämeen piiri ry 
MLL Tampereen osasto ry 
Pakolaisnuorten tuki ry 
Parasta lapsille ry 
Pelastakaa Lapset ry 
Pirkanmaan Allergia-, Iho- ja Astmayhdistys 
Pirkanmaan Vanhemmat yhteistyöverkosto 
Setlementti Tampere 
SOS-Lapsikylä 
SPR Nuorten turvatalo 
Tampereen ensi- ja turvakoti ry 
Tampereen Lastenklinikan Tuki ry 
Tampereen NNKY / Itu-perhetyö 
Tampereen Seudun Yksin ja Yhteishuoltajat ry 
Lisäksi verkoston tukena toimii Artteli-kumppanuusyhdistys ry ​

Tampereella kokoonnuttiin torstaina 3.4. Hyvinvoinnin edistämisen foorumille Kulttuuritalo Laikkuun teemalla "Voisiko Tampere tehdä toisin?". Tampereen Järjestöedustamon järjestämä tilaisuus kokosi järjestöt ja julkisen sektorin toimijat yhteen kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämisen pariin. Päivä käynnistettiin vahvasti ajatuksella, että yhteistyötä on tehtävä ja yhdessä voimme myös tehdä toisin.

Tästä pääset tutustumaan päivän alustuksien esitysdioihin:

• Key note -puheenvuoro hyvinvointitaloudesta: Otto Kyyrönen, pääekonomisti, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry (PDF)
• Hyvinvointikertomus ja -suunnitelmatyö Tampereella: Tarja Puskala, hyvinvointijohtaja, Tampereen kaupunki (PDF)
• Tampere erilaisena tekijänä - Tanja von Knorring, toiminnanjohtaja, Transfeminiinit ry (PDF)
• Järjestöt ratkaisuna - Mervi Janhunen, toiminnanjohtaja, Setlementti Tampere ry (PDF)
• Pirhan puheenvuoro, Niina Ojala, Sosiaaliohjaaja, Yhteisösosiaalityö (PDF)

​
Alustukset aloitti SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen, joka johdatti meidät hyvinvointitalouden teemaan. Hyvinvointitaloudessa investoidaan toimiin, jotka lisäävät taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden lajeja ilman, että mikään muu kestävyyden laji heikkenee.  Hän nosti esiin ennaltaehkäisyn tärkeyden hyvinvointitalousajattelussa. Ennaltaehkäisy ottaa huomioon sosiaaliturvan, perusterveydenhuollon, järjestöt ja vihreät investoinnit. Jos sote-sektorin menoja pitää leikata, vaaditaan hyvinvointi-investointeja perustasolla ja ennaltaehkäisyyn – tässä pitäisi siis ajatella pidemmällä aikavälillä. Nykyiset kehityssuunnat ovat huolestuttavia hyvinvointitalouden näkökulmasta; pienituloisuus lisääntyy, palvelujen saatavuus heikkenee, terveyserot kasvavat - mutta vaihtoehtoja on ja niitä pitää edistää yhdessä!

Hyvinvointitaloudesta kertovan alustuksen jälkeen Tampereen kaupungin hyvinvointijohtaja Tarja Puskala kertoi kaupungin hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelmatyön edistymisestä Tampereella. Hyvinvointikertomuksen tulokulmaa on uudistettu. Hyvinvointikertomus kertoo siitä, miten tamperelaiset voivat ja miten hyvinvointi on muuttunut edellisvuosiin verrattuna. Puskala nosti  huomioina esiin sen, että väestönkasvu on ollut selkeästi suurempi kuin mitä strategioissa oli huomioitu. Muutamana erillisenä nostona tyytyväisimmät tamperelaiset löytyvät ikäryhmästä 65-74 vuotiaat ja yli 75-vuotiaat 40% kokevat terveytensä hyväksi. Hyvinvointisuunnitelmaa työstetään parhaillaan ja se tulee sisältämään useita erillissuunnitelmia, joiden työstöön osallistetaan myös järjestöjä.

Järjestöpuheenvuoroissa Tanja von Knorring Transfeminiinit ry:stä muistutti puheenvuorossaan meitä siitä, että järjestöt ovat yhteiskunnan sydän. Ne tuottavat yhteisöllisyyttä, rakentavat osallisuutta ja hyvinvointia ja vaikuttavuus on moninkertainen kuin niiden menot. Yhdistykset tuottavat voittoa vain asiakkaille ja yhteisöille. Järjestöjen taloudellisen perustan tuki on tultava yhteiskunnalta ja sen on oltava riittävää. Von Knorring nosti ratkaisuiksi pitkäaikaisen ja pysyvän rahoitusmallin, tila-ajattelun, joka mahdollistaa tyhjien tilojen käytön ja tukee lähitapahtumia, viestinnän edistäminen yhteistyössä, toimintaedellytystten turvaamisen muuttuvassa tilanteessa, monialaisen kuulemisen, sekä yhteistyön oppilaitosten kanssa. Pohdittavaksi jäikin, voisiko olla olemassa yhteinen harjoitteluportaali, josta hyötyisivät sekä oppilaitokset, että järjestöt ja julkinen sektori.

Toisessa järjestöpuheenvuorossa Setlementti Tampere ry:n toiminnanjohtaja Mervi Janhunen korosti sitä, että ennaltaehkäisevien palvelujen rooli tulee jatkossa olla vahvempi. Kansalaisjärjestöt vahvistavat myös demokratiaa. Kaikkien äänen on päästävä kuuluviin. Janhunen muistutti meitä siitä, että julkisen sektorin perusta ja perälauta on laki, yksityisellä se on raha, ja järjestöillä arvot.  Tulevaisuudessa järjestöt voivat toimia suunnannäyttäjinä ja innovaattoreina, sekä luottamuksen ja turvallisuuden tuottajana. Yhteistyö, vuorovaikutus ja kanssakäyminen luovat kysynnän luottamukselle. Järjestöt tulee nähdä investointina: tietoa ja osaamista voi hyödyntää myös liike-elämässä.

Hyvinvointialueen Niina Ojala päätti alustukset tärkeään sanomaan: Hyvinvointi ei synny yksin - se syntyy yhteisöissä. Voimme luoda yhdessä yhteisöllisemmän Tampereen hyödyntämällä yhteisöjen voimaa, lisäämällä yhteistyötä ja avaamalla tilat yhteisöille. Hyvinvointi ei ole vain palveluja tai rakenteita, hyvinvointi on yhteinen asia ja se kasvaa siellä missä yhteisöt voivat hyvin. Mikä on se pieni teko, jonka sinä voit tänään tehdä yhteisöllisyyden vahvistamiseksi? 


Alustuksien jälkeen päivän teemaan syvennyttiin Kalamalja-keskustelussa. Keskustelun aloituksessa päivän alustajat aloittivat keskustelun kokoamalla yhteen mitä päivän aikana on kuultu ja mitä voitaisiin tehdä toisin? Keskustelun aikana mukaan liittyi yleisöstä keskustelijoita ja keskustelu jatkui aktiivisena lopetussanoihin asti.

Helmiksi kalamalja-keskustelusta nousi seuraavanlaisia ajatuksia:

• Harjoitteluportaali kaupungin ja järjestöjen, ehkä myös hyvinvointialueen käyttöön?
• Kaupungin avustusjärjestelmän aikataulujen uudistaminen ei ehdi seuraavaan hakuun, mutta sitä seuraavaan tarkoitus uudistaa.
• Tilojen yhteiskäyttö. Esimerkiksi Pispalassa on tiloja, joita saa käyttää, Yhteisöllisen toiminnan edistäminen vaatii tilat ja paikan kokoontua fyysisesti, virtuaalisen maailman rinnalla, tilojen järkevää käyttöä, parhaimmillaan saadaan aikaan uusia oivalluksia ja tarpeeseen tuotettua toimintaa.
• ·Yhteistyön foorumit – missä tavataan? Tampere on käynnistänyt uudelleen alueelliset toimijaverkostot, kaksi kertaa kokoontunut, kolmas kierros tulossa, nyt 10 eri aluetta, joissa tarve on nähty ja toimijat kokoontuvat (Karttunen Aija, aluekoordinaattori), 2–3 kertaa vuodessa alueellinen verkosto kokoontuu, ajankohtainen ja alueellinen tieto ja data kaikkien toimijoiden käyttöön ja hyödynnettäväksi, alustoja tarvitaan.
  
• Avustukset ovat siiloissa, tarvitsisimme kattavampia avustuksia, jotta voidaan hakea niiden välistäkin. Voisiko olla järjestöavustus kategoria?
  
• Miten ihmiset löytävät järjestöt entistä paremmin? Pystyykö kaupunki vielä jotenkin markkinoimaan järjestöjä? Madaltamaan kynnystä järjestötoimintaan mukaan tulemiseksi.
  
• Muistetaan että toimiva vapaaehtoistoiminta tarvitsee organisointia ja tukea, eikä sillä voi hoitaa kaikkea. · Voisiko järjestöedustamossa miettiä yhdessä vapaaehtoistoimintaa? Yritysyhteistyön muodot vapaaehtoistoimintaan liittyen?
• Tampereen strategiassa on vahvana yhteisöllisyyden vahvistaminen, tarvitsisiko uusia innovaatioita?  Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset ennaltaehkäisevät myös radikalisoitumista ja eriarvoistumista.

Näitä helmiä lähdemme nyt Järjestöedustamossa edistämään ja hiomaan yhteistyössä. *Ehkä syksyllä Kansalaisvaikuttamisen juhlapäivän tiimoilla kokoontuessamme saamme jo ihastella näitä säihkyviä helmiä?

Toukokuu on erilaisten perheiden juhla-aikaa. Silloin vietetään mm. perheiden päivää, sateenkaariperheiden päivää ja lapsettomien lauantaita. Lähellä.fi juhlii erilaisten perheiden mukana ja kampanjoi lasten, nuorten ja perheiden puolesta.

Millaista toimintaa teidän järjestönne järjestää lapsille, nuorille ja perheille? Järjestättekö perheolkkareita, retkiä, leirejä tai muuta kivaa toimintaa? Onko teillä koko perheelle sopivaa kulttuuri- tai liikuntatoimintaa? Tarjoatteko tukea ja apua erilaisiin tilanteisiin? Ilmoita toimintasi nyt Lähellä.fi-palvelussa ja osallistu kampanjaan!

Lähellä.fi toteuttaa kampanjan aikana digimainontaa, ja palvelu tuodaan näkyville myös mahdollisuuksien mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden asiakaspisteisiin. Kampanjan kesto: 1.5.2025 – 31.5.2025.


Osallistu kampanjaan näin
Varmista, että järjestösi tarjonta löytyy Lähellä.fi-palvelusta. Ilmoita toimintasi palvelussa ja hyödynnä maksuton näkyvyys:

Rekisteröidy palveluun täällä.
Ilmoita toiminnasta täällä.
Seuraa ja jaa postauksia somessa: #järjestöt #lähellä


Haluatko lisätietoa lähellä.fi-verkkopalvelusta? 
Tulevat Lähellä.fi-infot.

Perhekeskus Pirkanmaalla tehdään yhdessä. Tähän olemme vahvasti sitoutuneet. Tarvitsemme kaikkien tahojen sekä johdon että työntekijätason sitoutumista, koska lapset, nuoret ja perheet ovat meidän yhteisiä. He käyttävät palveluita ja asuvat kunnissa, viettävät vapaa-aikaa ja tarvitsevat tukea. Meitä jokaista tarvitaan.

Uutiskirjeessä taas paljon asiaa! Olethan yhteydessä [email protected] kun sinullakin on tarve saada viestisi uutiskirjeeseen.
​

Kysely on tarkoitettu kaikille Pirkanmaalla lasten, nuorten ja perheiden parissa työtä tekeville ja myös vapaaehtoisille esimerkiksi kohtaamispaikoilla.
Kysely avoinna 30.4 asti!
Kyselyyn vastaaminen vie vain muutaman minuutin. 
Vastauksia hyödynnetään Pirkanmaan perhekeskuksen johtamisen, kehittämisen ja käytännön työn tasoilla, tiedolla johtamisen tukena. 

Levitäthän tietoa kyselystä, jotta saamme kaikkien äänen kuuluviin. Perhekeskus tehdään yhdessä!

Pääset vastaamaan kyselyyn täällä.
​

Pirkanmaalla kunnat ja paikalliset perhekeskukset tarjoavat ilmaista ruokaa lapsille ja nuorille jo monessa paikassa! Ruokailun lisäksi osassa paikoista on luvassa mukavaa yhteistä tekemistä. Tarjolla on maistuvia keittoja ja laatikkoruokia. Katso tarkemmin kuntien sivuilta.

Otathan omat ruokailuastiat mukaan!

• Tampereella alle 18-vuotiaille, maanantaista torstaihin ajalla 2.6.-17.7.2025, jo seitsemässä eri kaupunginosassa. Katso tarkemmat tiedot: Tampereen puistoruokailu 
• Ylöjärvellä alle 16-vuotiaille, Räikänpuistossa maanantaista perjantaihin 2.–19.6.2025 klo 11–13. Ylöjärven puistoruokailu
• Pirkkalassa alle 16-vuotiaille, viikot 23-25, maanantaisin Nuolialan koululla, keskiviikkoisin ja torstaisin Pirkkalan kirkolla.
• Lempäälässä puistoruokailu on auki 2.6-19.6.2025 klo 11-12.30. Puistot tiedotetaan myöhemmin kunnan kanavissa. Maksuton ruokailu on tarkoitettu kaikille Lempäälän ala- ja yläkoululaisille.

Ruokailu ei ole säästä riippuvainen eli syömään pääsee sateellakin. Tervetuloa! 

Jos teidänkin paikkakunnalla järjestetään puistoruokailua, mutta ette näy listalla, otathan yhteyttä ja laitetaan se tiedoksi toukokuun uutiskirjeeseen!
​

Risto Tuominen on tehnyt isätyötä jo kolmenkymmenenvuoden ajan. Nyt hän on jäämässä eläkkeelle ja kirjoittaa ajatuksistaan sekä siitä, miten isyys on muuttunut vuosikymmenten aikana. Kuvassa mainittu "Daddycard" on Riston luoma ja se tunnetaan jo useammassa polvessa Lempäälässä.

Tämä on osa juttusarjaa, jossa asiantuntijaverkostot esittäytyvät. Ensimmäisenä isätyönverkosto.

Lue lisää.
​

Kohtaamispaikat ovat tärkeä osa perhekeskustoimintaa. THL on määritellyt kohtaamispaikkatoiminnalle kriteerit vuonna 2019:

”Kohtaamispaikka vahvistaa lasten ja vanhempien osallisuutta, vuorovaikutusta ja voimavaroja sekä tukee perheiden hyvää arkea ja yhteisöllisyyttä. Toiminta edistää lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia. Kaikki lapset, nuoret ja perheet ovat tervetulleita avoimeen kohtaamispaikkaan. Lasten, nuorten ja perheiden kohtaaminen, kuuleminen, kunnioitus ja osallisuus sekä koko yhteisön hyväksyvä asenne ja ilmapiiri luovat perustan kohtaamispaikan toimintakulttuurille. Kohtaamispaikka tarjoaa alueen kaikille lapsille, nuorille ja perheille avoimen, kynnyksettömän paikan tavata toisiaan. Kohtaamispaikassa perheillä on mahdollisuus vapaaseen yhdessäoloon, vertaistoimintaan sekä yhteisöllisyyttä vahvistavaan toimintaan.”

Tampereella pikkulapsiperheiden kohtaamispaikkatoimintaa järjestää 17 eri toimijaa 50 eri paikassa. Toiminta on linkitetty vahvasti osaksi perhekeskustoimintaa. Kohtaamispaikkatoiminnalle on muodostettu vuonna 2019 oma verkosto, joka mm. seuraa kohtaamispaikkatoiminnan kokonaisuutta ja järjestää alueellisia työntekijöiden tapaamisia kaksi kertaa vuodessa. Verkostossa on kaikkien toimijoiden edustaja.

Lue lisää.
​

Tiesitkö, että MLL tarjoaa valtavasti tukea ja toimintaa vanhemmille, lapsille ja nuorille kaikkialla Pirkanmaalla? Meiltä voit tilata myös kouluttajan pitämään vanhempaintilaisuuksia sekä koulutuksia kasvatusalan ammattilaisille.

• Paikallisyhdistykset järjestävät avointa toimintaa ja tekemistä perheille kaikissa Pirkanmaan kunnissa. MLL:n yhdistykset Pirkanmaalla järjestivät viime vuonna erilaisia tapahtumia yli 350 ja esimerkiksi pääosin vapaaehtoisten pyörittämiä perhekahviloita löytyy reilu 30!
• MLL:n maksuttomat, valtakunnalliset palvelut tukevat lapsia, nuoria ja huoltajia. Esimerkiksi Lasten ja nuorten puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä numerossa 116 111. Vanhempainnetti puolestaan tarjoaa laajasti tietoa, tukea ja vinkkejä lapsiperheen arkeen aina perheen perustamisen suunnittelusta isovanhemmuuteen.
• MLL:n Hämeen piiriltä voit tilata kouluttajan esimerkiksi vanhempain- tai ammattikasvattajien tilaisuuteen tai pitämään oppilaille tai opiskelijoille toiminnallista koulutusta. Aiheina muun muassa mediakasvatus ja kiusaamisen ehkäisy. 

​Lue lisää.

Pirkanmaan hyvinvointialueella on valmistunut palvelupolku, joka selkiyttää, mitä kaikkea seuraa ja mistä lapsi tai nuori perheineen saa apua, kun herää huoli lapseen tai nuoreen kohdistuneesta väkivallasta.

Palvelupolku on tarkoitettu lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen tietopaketiksi ja yleiseksi kuvaukseksi, miten palveluprosessi etenee. Myös ammattilaiset voivat käyttää palvelupolkua työkalunaan kohdatessaan lapsen tai nuoren, joka on kokenut väkivaltaa tai, jonka ammattilainen epäilee kokeneen väkivaltaa.

Jos herää huoli, että lapsi tai nuori on kokenut väkivaltaa, on tärkeää selvittää mitä on tapahtunut ja tarvitseeko lapsi tai nuori suojelua, tukea tai hoitoa. Tämä edellyttää eri ammattilaisten yhteistyötä. On tärkeää, että lapsen, nuoren ja hänen perheensä arki säilyy mahdollisimman vakaana ja, että he saavat tarvitsemansa avun ja tuen oikea-aikaisesti.

Palvelupolku on tehty hyvinvointialueen eri alojen ammattilaisten sekä poliisin, oikeuslaitoksen, järjestöjen ja kuntien asiantuntijoiden yhteistyönä. Työtä ovat ohjanneet Pirkanmaan hyvinvointialueen Barnahus-satelliittihanke ja väkivallan ehkäisyn suunnittelija hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimistä.

Toivotko palvelupolun esittelyä omalle työyhteisöllesi? Heräsikö palvelupolusta kysyttävää? Yhteyttä voi ottaa [email protected]

Lue lisää
​

Uutiskirjeeseen voit lähettää juttuvinkkejä, tapahtumatiedotteita tai julkaistuja artikkeleita osoitteeseen [email protected].

Uutiskirje julkaistaan keväänä kolmena tiistaina 11.2., 8.4. ja 20.5. ja juttuvinkit mieluiten edellisen viikon loppuun mennessä. 

Uutiskirjeen voit tilata itsellesi alla olevasta linkistä:
Tilaa uutiskirje
​
Pirkanmaan perhekeskuksen uutiskirjeUutiskirjeeseen voit lähettää juttuvinkkejä, tapahtumatiedotteita tai julkaistuja artikkeleita osoitteeseen [email protected].
Uutiskirje julkaistaan keväänä kolmena tiistaina 11.2., 8.4. ja 20.5. ja juttuvinkit mieluiten edellisen viikon loppuun mennessä. 
Uutiskirjeen voit tilata itsellesi alla olevasta linkistä:

Pirkanmaan kevään järjestöfoorumilla kuulet ajankohtaiset kuulumiset Pirhan järjestöyhteistyöstä sekä järjestöjen välisestä yhteistyöstä.

Foorumin ohjelma: 
klo 14 Aloitussanat ja ajankohtaista järjestöyhteistyöstä (Nina Lindberg, toiminnanjohtaja, Artteli-kumppanuusyhdistys ry)
klo 14.10 Pirhan järjestöyhteistyön ajankohtaiset nostot (Tuukka Salkoaho, integraatiojohtaja, Pirha)
klo 14.40 Järjestöjen ja hyvinvointialueen turvallisuusyhteistyö (Mikko Koponen, suunnittelupäällikkö, Pirha)
klo 15.10 Kylät, kylätalot ja varautuminen (Jani Hanhijärvi, projektipäällikkö, Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hanke, Pirkan kylät ry)
klo 15.40 Kysymyksiä, keskustelua
klo 15.55 Tilaisuuden yhteenveto ja lopetus

Linkki Teams-tilaisuuteen täällä.

Tilaisuus järjestetään Arttelin ja Pirhan yhteistyönä, osana järjestöyhteistyöryhmän toimintaa.

Haku Pirkanmaan hyvinvointialueen järjestöyhteistyöryhmän toiselle kaudelle on nyt avoinna. Järjestöyhteistyöryhmä toimii yhteistyötahona järjestöjen ja julkishallinnon organisaatioiden välillä, ja uusi ryhmä aloittaa ensi syksynä. Haku järjestöyhteistyöryhmän edustajaksi kaudelle 2025-2029 on avoinna 17.3-30.4. Lue lisää järjestöyhteistyöryhmästä sekä ehdokkaan asettamisesta täältä. ​