Hyvinvoinnin edistämisen foorumilla pohdittiin, voisiko Tampere tehdä toisin?

Tampereella kokoonnuttiin torstaina 3.4. Hyvinvoinnin edistämisen foorumille Kulttuuritalo Laikkuun teemalla "Voisiko Tampere tehdä toisin?". Tampereen Järjestöedustamon järjestämä tilaisuus kokosi järjestöt ja julkisen sektorin toimijat yhteen kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämisen pariin. Päivä käynnistettiin vahvasti ajatuksella, että yhteistyötä on tehtävä ja yhdessä voimme myös tehdä toisin.

Tästä pääset tutustumaan päivän alustuksien esitysdioihin:

• Key note -puheenvuoro hyvinvointitaloudesta: Otto Kyyrönen, pääekonomisti, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry (PDF)
• Hyvinvointikertomus ja -suunnitelmatyö Tampereella: Tarja Puskala, hyvinvointijohtaja, Tampereen kaupunki (PDF)
• Tampere erilaisena tekijänä - Tanja von Knorring, toiminnanjohtaja, Transfeminiinit ry (PDF)
• Järjestöt ratkaisuna - Mervi Janhunen, toiminnanjohtaja, Setlementti Tampere ry (PDF)
• Pirhan puheenvuoro, Niina Ojala, Sosiaaliohjaaja, Yhteisösosiaalityö (PDF)

​
Alustukset aloitti SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen, joka johdatti meidät hyvinvointitalouden teemaan. Hyvinvointitaloudessa investoidaan toimiin, jotka lisäävät taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden lajeja ilman, että mikään muu kestävyyden laji heikkenee.  Hän nosti esiin ennaltaehkäisyn tärkeyden hyvinvointitalousajattelussa. Ennaltaehkäisy ottaa huomioon sosiaaliturvan, perusterveydenhuollon, järjestöt ja vihreät investoinnit. Jos sote-sektorin menoja pitää leikata, vaaditaan hyvinvointi-investointeja perustasolla ja ennaltaehkäisyyn – tässä pitäisi siis ajatella pidemmällä aikavälillä. Nykyiset kehityssuunnat ovat huolestuttavia hyvinvointitalouden näkökulmasta; pienituloisuus lisääntyy, palvelujen saatavuus heikkenee, terveyserot kasvavat - mutta vaihtoehtoja on ja niitä pitää edistää yhdessä!

Hyvinvointitaloudesta kertovan alustuksen jälkeen Tampereen kaupungin hyvinvointijohtaja Tarja Puskala kertoi kaupungin hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelmatyön edistymisestä Tampereella. Hyvinvointikertomuksen tulokulmaa on uudistettu. Hyvinvointikertomus kertoo siitä, miten tamperelaiset voivat ja miten hyvinvointi on muuttunut edellisvuosiin verrattuna. Puskala nosti  huomioina esiin sen, että väestönkasvu on ollut selkeästi suurempi kuin mitä strategioissa oli huomioitu. Muutamana erillisenä nostona tyytyväisimmät tamperelaiset löytyvät ikäryhmästä 65-74 vuotiaat ja yli 75-vuotiaat 40% kokevat terveytensä hyväksi. Hyvinvointisuunnitelmaa työstetään parhaillaan ja se tulee sisältämään useita erillissuunnitelmia, joiden työstöön osallistetaan myös järjestöjä.

Järjestöpuheenvuoroissa Tanja von Knorring Transfeminiinit ry:stä muistutti puheenvuorossaan meitä siitä, että järjestöt ovat yhteiskunnan sydän. Ne tuottavat yhteisöllisyyttä, rakentavat osallisuutta ja hyvinvointia ja vaikuttavuus on moninkertainen kuin niiden menot. Yhdistykset tuottavat voittoa vain asiakkaille ja yhteisöille. Järjestöjen taloudellisen perustan tuki on tultava yhteiskunnalta ja sen on oltava riittävää. Von Knorring nosti ratkaisuiksi pitkäaikaisen ja pysyvän rahoitusmallin, tila-ajattelun, joka mahdollistaa tyhjien tilojen käytön ja tukee lähitapahtumia, viestinnän edistäminen yhteistyössä, toimintaedellytystten turvaamisen muuttuvassa tilanteessa, monialaisen kuulemisen, sekä yhteistyön oppilaitosten kanssa. Pohdittavaksi jäikin, voisiko olla olemassa yhteinen harjoitteluportaali, josta hyötyisivät sekä oppilaitokset, että järjestöt ja julkinen sektori.

Toisessa järjestöpuheenvuorossa Setlementti Tampere ry:n toiminnanjohtaja Mervi Janhunen korosti sitä, että ennaltaehkäisevien palvelujen rooli tulee jatkossa olla vahvempi. Kansalaisjärjestöt vahvistavat myös demokratiaa. Kaikkien äänen on päästävä kuuluviin. Janhunen muistutti meitä siitä, että julkisen sektorin perusta ja perälauta on laki, yksityisellä se on raha, ja järjestöillä arvot.  Tulevaisuudessa järjestöt voivat toimia suunnannäyttäjinä ja innovaattoreina, sekä luottamuksen ja turvallisuuden tuottajana. Yhteistyö, vuorovaikutus ja kanssakäyminen luovat kysynnän luottamukselle. Järjestöt tulee nähdä investointina: tietoa ja osaamista voi hyödyntää myös liike-elämässä.

Hyvinvointialueen Niina Ojala päätti alustukset tärkeään sanomaan: Hyvinvointi ei synny yksin - se syntyy yhteisöissä. Voimme luoda yhdessä yhteisöllisemmän Tampereen hyödyntämällä yhteisöjen voimaa, lisäämällä yhteistyötä ja avaamalla tilat yhteisöille. Hyvinvointi ei ole vain palveluja tai rakenteita, hyvinvointi on yhteinen asia ja se kasvaa siellä missä yhteisöt voivat hyvin. Mikä on se pieni teko, jonka sinä voit tänään tehdä yhteisöllisyyden vahvistamiseksi? 


Alustuksien jälkeen päivän teemaan syvennyttiin Kalamalja-keskustelussa. Keskustelun aloituksessa päivän alustajat aloittivat keskustelun kokoamalla yhteen mitä päivän aikana on kuultu ja mitä voitaisiin tehdä toisin? Keskustelun aikana mukaan liittyi yleisöstä keskustelijoita ja keskustelu jatkui aktiivisena lopetussanoihin asti.

Helmiksi kalamalja-keskustelusta nousi seuraavanlaisia ajatuksia:

• Harjoitteluportaali kaupungin ja järjestöjen, ehkä myös hyvinvointialueen käyttöön?
• Kaupungin avustusjärjestelmän aikataulujen uudistaminen ei ehdi seuraavaan hakuun, mutta sitä seuraavaan tarkoitus uudistaa.
• Tilojen yhteiskäyttö. Esimerkiksi Pispalassa on tiloja, joita saa käyttää, Yhteisöllisen toiminnan edistäminen vaatii tilat ja paikan kokoontua fyysisesti, virtuaalisen maailman rinnalla, tilojen järkevää käyttöä, parhaimmillaan saadaan aikaan uusia oivalluksia ja tarpeeseen tuotettua toimintaa.
• ·Yhteistyön foorumit – missä tavataan? Tampere on käynnistänyt uudelleen alueelliset toimijaverkostot, kaksi kertaa kokoontunut, kolmas kierros tulossa, nyt 10 eri aluetta, joissa tarve on nähty ja toimijat kokoontuvat (Karttunen Aija, aluekoordinaattori), 2–3 kertaa vuodessa alueellinen verkosto kokoontuu, ajankohtainen ja alueellinen tieto ja data kaikkien toimijoiden käyttöön ja hyödynnettäväksi, alustoja tarvitaan.
  
• Avustukset ovat siiloissa, tarvitsisimme kattavampia avustuksia, jotta voidaan hakea niiden välistäkin. Voisiko olla järjestöavustus kategoria?
  
• Miten ihmiset löytävät järjestöt entistä paremmin? Pystyykö kaupunki vielä jotenkin markkinoimaan järjestöjä? Madaltamaan kynnystä järjestötoimintaan mukaan tulemiseksi.
  
• Muistetaan että toimiva vapaaehtoistoiminta tarvitsee organisointia ja tukea, eikä sillä voi hoitaa kaikkea. · Voisiko järjestöedustamossa miettiä yhdessä vapaaehtoistoimintaa? Yritysyhteistyön muodot vapaaehtoistoimintaan liittyen?
• Tampereen strategiassa on vahvana yhteisöllisyyden vahvistaminen, tarvitsisiko uusia innovaatioita?  Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset ennaltaehkäisevät myös radikalisoitumista ja eriarvoistumista.

Näitä helmiä lähdemme nyt Järjestöedustamossa edistämään ja hiomaan yhteistyössä. *Ehkä syksyllä Kansalaisvaikuttamisen juhlapäivän tiimoilla kokoontuessamme saamme jo ihastella näitä säihkyviä helmiä?