Pirkanmaan järjestöyhteistyöryhmä toteutti yhteistyössä Artteli-kumppanuusyhdistyksen kanssa keväällä 2024 kyselyn pirkanmaalaisille järjestöille. Järjestökyselyn tulokset antavat tärkeää ja ajankohtaista tietoa Pirkanmaan alueen yhdistystoiminnasta. Vastaavat kyselyt toteutettiin myös muissa Suomen maakunnissa vuoden aikana ja niiden tuloksia hyödynnetään valtakunnallisessa, alueellisessa ja paikallisessa järjestöjen yhteisessä vaikuttamistyössä.
Pirkanmaan järjestökyselyyn saatiin yhteensä 249 vastausta. Ylivoimaisesti eniten vastauksia kerättiin sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiltä (39 %). Vastauksia saatiin kaikista Pirkanmaan kunnista ja muutamasta muusta yhdistyksestä, joilla on toimintaa myös Pirkanmaalla. Suurin määrä vastanneista yhdistyksistä on Tampereen alueelta (66 kpl), minkä jälkeen eniten vastauksia saatiin Sastamalasta, Virroilta, Nokialta ja Orivedeltä. Jäsenmäärät ja työntekijät Vastanneissa yhdistyksissä on liki puolella (48 %) jäsenmäärä pysynyt vakaana viimeisen viiden vuoden aikana ja jäseniä yhdistyksissä on tällä hetkellä pääasiassa 51–200 henkilöä (42 % kaikista vastauksista). Kokonaisjäsenmäärä yhdistyksissä on kuitenkin lievästi laskenut viimeisen viiden vuoden aikana, koska 28 % vastasi jäsenmääränsä pienentyneen, mutta 24 % taas kertoi jäseniensä määrän kasvaneen tuolla aikavälillä. Tänä vuonna kyselyyn vastaamisessa olivat aktivoituneet erityisesti pienemmät yhdistykset. Tämä näkyi esim. vastauksissa työntekijöiden määrässä. Suurimmalla osalla yhdistyksistä ei ole yhtäkään kokoaikaisesti palkattua työntekijää (71 %) ja vain 13 % yhdistyksistä työntekijöitä löytyy 1–3 kpl. Osa-aikaisten työntekijöiden määrä on hieman suurempi; kuitenkin n. 62 % prosentilla vastanneista yhdistyksistä ei ole yhtään osa-aikaistakaan työntekijää, mikä korostaa vapaaehtoisten tekemän työn tärkeyttä. Vapaaehtoiset ja kohtaamiset Vapaaehtoisten määrä vuonna 2023 oli keskimäärin 73 henkilöä per järjestö, kokonaismäärän ollessa 17 409. Puolet kyselyyn vastanneista yhdistyksistä kertoo määrän pysyneen viimeisen viiden vuoden aikana vakaana. Kohtaamisia puolestaan oli keskimäärin 2833 vuodessa per järjestö. Kohtaamisen tai vapaaehtoisten määrää ei voi kuitenkaan lukea kovin yksiselitteisesti, koska laskentatapa ja määritelmä vaihtelivat suuresti vastauksien välillä. Yhdistysten rahoitus Kyselyiden saatujen tietojen perusteella yhdistysten suurimmat rahoituskanavat ovat jäsenmaksut (84 %), oma varainhankinta (69 %) sekä kunnan järjestöavustus (63 %). Esim. STEA-yleisavustusta tai AK-avustusta sai 18 % yhdistyksistä ja STEA-projektirahoitusta (C) sai 12 % vastaajista. Hyvinvointialueen järjestöavustusta (esim. toiminta- tai kohdeavustus) sai 14 % vastaajista ja hyvinvointialueen kumppanuussopimukseen perustuen avustusta sai 10 % vastaajista. Rahoittavina ministeriöinä mainittiin mm. STM ja OKM. Kunnalta avustusta on edellisenä toimintavuonna hakenut ja saanut 68 % yhdistyksistä, kun taas hyvinvointialueen rahoituksen kohdalla samainen luku on ainoastaan 19 %. Kunnan avustusprosessin nykyistä mallia pitää usea yhdistys toimivana, mutta myös toisaalta toivottiin muutoksia mm. hakuaikoihin sekä hakuprosessin yksinkertaistamiseen, hakukriteereiden selkiyttämiseen sekä yhdistysten erityispiirteiden huomioimiseen. ” Myöntämisperusteet pisteytyksineen olisi hyvä olla tiedossa. Jäsenmäärä ei saisi vaikuttaa myönnetyn avustuksen määrään, ainakaan sellaisilla yhdistyksillä, jotka järjestävät kaikille avointa toimintaa eivätkä vain toimintaa omille jäsenilleen." Hyvinvointialueen rahoitusprosessista kysyttäessä puolestaan toivottiin ennen kaikkea asiasta tiedottamista; kuka voi hakea, koska voi hakea ja mihin tarkoitukseen rahoitusta voi hakea. Vastauksissa myös toivottiin, että hyvinvointialueen rahoitusta voisi hakea myös päällekkäin kunnan tai STEA:n myöntämän avustusten kanssa. Vastauksissa kävi ilmi myös mm. toive pienten järjestöjen sekä vapaaehtoisten tärkeyden huomioimisesti rahoitusta myönnettäessä. " Tiedottaminen on kaiken A ja O. Toki hyvinvointialueella on paljon tiedotettavaa ja toiminnan käynnistämiseen liittyvää asiaa, mutta järjestöavustuksen hakeminen/saaminen on uusi asia." Toimitilat Selvä enemmistä (70 %) vastaajista pitää yhdistyksensä nykyisiä toimitiloja sopivina ja riittävinä yhdistyksen toiminnan kannalta. 33 % vastaajista kertoo, että yhdistyksellä ei ole pysyviä toimitiloja ja 42 % kertoo käyttävänsä toimitiloja muiden yhteisöjen kanssa. Kyselyssä kartoitettiin myös tarvetta tilojen yhteiskäytön kehittämiselle, ja vastauksissa nousi tarve mm. esteettömille tiloille ja yhteistyölle esim. resurssisyistä. ” Resursseja tarvitaan enemmän, mutta rahoituksen määrää ei pysty kasvattamaan” Järjestöjen eri roolit Kyselyssä saatujen vastauksien perusteella suurimmat roolit pirkanmaalaisilla yhdistyksillä on harrastustoiminnassa, säännöllisissä tapahtumissa sekä vapaaehtoistoiminnassa. Myös oleskelu- ja ajanviettopaikoista (esim. kohtaamispaikat) sekä kerhoista ja ryhmistä puhuttaessa yhdistysten rooli korostuu. Yhteistyötä järjestöjen kesken tehdäänkin eniten tapahtumissa; Liki 96 % vastanneista tekee yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa tapahtumia koskien edes vähän. Järjestöiltä myös kysyttiin, mitkä ovat heidän mielestään keskeisiä yhdistyskentän kehittämiskohteita Pirkanmaalla. Avoimissa vastauksissa nousivat esille mm. erilaiset yhteistyön muodot, jäsenien ja vapaaehtoisten rekrytoiminen, rahoitus, sekä vaikuttamistyö ja työn näkyväksi tekeminen. Yhdistykset kokevatkin tarvitsevansa tukea mm. yhteistyön koordinointiin. ” Vähemmän kilpailuasetelmia järjestöjen välillä ja yhteisen tulevaisuuden suunnittelua, pohdintaa siitä mitä voidaan tehdä yhdessä. Pois raja-aidat eri järjestöryhmien väliltä." Tarkemman koonnin järjestökyselystä löydät täältä. Lisätietoa kyselystä: Henna Lappi-Uuro Koordinaattori Artteli-kumppanuusyhdistys ry p. 044 711 5912 [email protected] Kommentit on suljettu.
|