|
"Sote-järjestöjen merkitys on ollut minulle iso. Ei ehkä sellainen, jonka osaisi heti pukea hienoiksi sanoiksi, vaan enemmän sellainen, että joku vihdoin ymmärtää mistä arjessa on kyse.
Neurokirjon perheessä arki voi olla todella kuormittavaa, vaikka ulospäin kaikki näyttäisi ihan tavalliselta. Palveluissa joutuu usein selittämään paljon, perustelemaan paljon ja silti voi jäädä tunne, ettei kokonaisuutta oikeasti nähdä. Järjestöjen kautta olen saanut tietoa, vertaistukea ja ennen kaikkea kokemuksen siitä, ettei tarvitse olla tilanteen kanssa yksin. Tärkeää on ollut se, että järjestöissä ymmärretään arkea käytännön tasolla. Ei vain diagnooseja tai palveluita paperilla, vaan sitä mitä tarkoittaa, kun kuormitus kasaantuu, perheen voimavarat ovat tiukilla ja oikeaa apua on vaikea löytää. Sieltä on saanut sanoja omalle kokemukselle ja myös rohkeutta pitää kiinni siitä, että tuen tarve on todellinen. Järjestöjen toiminta on auttanut minua jaksamaan ja hahmottamaan omaa tilannetta paremmin. Vertaistuen merkitys on ollut valtava. Se, että joku toinen sanoo “meilläkin on ollut noin”, voi joskus merkitä enemmän kuin pitkä virallinen ohje. Minulle järjestötoiminta ei ole ollut ylimääräinen lisä palveluiden rinnalla. Se on ollut paikka, josta on saanut ymmärrystä, tietoa ja toivoa silloin, kun järjestelmä on tuntunut vaikealta ja yksinäiseltä. Jos järjestöjä ei olisi, moni jäisi yksin ja monesti vielä juuri silloin kun järjestelmä ei enää kanna. Siksi järjestöjen työ ei ole toissijaista. Se on monelle se viimeinen kohta, jossa joku vielä näkee kokonaisen ihmisen eikä vain yhden asian, lomakkeen tai diagnoosin." - Kiitollinen, mutta huolissaan Oletko sinä saanut apua, tukea tai muuta sinulle merkityksellistä Pirkanmaan järjestöistä? Nyt voit kertoa kokemuksesi anonyymisti ja olla osa liikettä, joka tuo esille järjestöjen merkitystä ihmisille. Kertomuksesi on tärkeä, jotta voimme tehdä näkyväksi järjestötoiminnan konkreettisia hyötyjä ihmisille ja yhteiskunnalle. Jätä kertomuksesi täällä.
0 Kommentit
Nuoren harhaileva katse, kun hän pohtii, miksi joukkoon mukaan pääseminen tuntuu niin työläältä. Miksi yksinäisyyden varjoa on niin vaikea karistaa.
Pariskunta istumassa sohvalla. Välissä ihmisen mentävä kuilu. Vastapäätä työntekijä, joka kantaa molempien tarinaa. Huone täynnä kysymyksiä, ilma tiheänä vaikeista tunteista. Miten tästä selvitään? Jatketaanko yhdessä vai erillään? Entäpä lapset? Vastaavanlaisia esimerkkejä on lukemattomia. Ihmisiä, jotka ovat astuneet järjestöjen ovista sisään, monenlaiset toiveet ja tarpeet mielessään. Osa kaipaa seuraa yksinäisiin päiviin, toinen kuumeisesti apua ja tukea, joku haluaa antaa aikaansa auttaakseen toisia. Ensimmäisenä ovella vastassa on joku meistä, järjestön työntekijä. Mutta ennen kuin tuo ovi edes aukeaa, on meidän jatkuvasti onnistuttava luomaan sellaiset olosuhteet, että sisään astuminen sujuisi mahdollisimman matalan kynnyksen kautta. Tässä onnistuttuamme pääsemme päivittäin kuulemaan ihmisten tarinoita, saamme kiinni hetkistä ja todellisuudesta, joissa he arkeaan elävät. Samaan aikaan seuraamme jatkuvasti, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, paikallisesti ja valtakunnallisesti. Näemme, miten yhteiskunnalliset muutokset muokkaavat ihmisten tarinoita, arkea ja elämää. Tällä hetkellä hyvinkin karulla tavalla: toiminnan maksuton iltapala on jollekin arjen pelastus, maksuttomia joululahjoja haki ennätysmäärä ihmisiä. Järjestöjen rahoitusleikkausten ja lisäleikkausten uhan myötä olemme myös päässeet seuraamaan lehdistä sekä keskustelupalstoilta, kuinka muut kuvailevat tekemisiämme, työmme arvoa tai arvottomuutta, tietävät työmme todellisuuden. Kuiskaukset kertovat, että toiminnanjohtajilla on ministeritason palkat, työmme on turhaa, ei ammatillisuuteen pohjautuvaa, turha menoerä, jonka käyttöä ei seurata mitenkään. Sanovatpa kuiskaukset mitä tahansa, tänään huudan niiden yli: järjestöjen työntekijät ovat kohtaamisen ammattilaisia, kehittämisen ammattilaisia, oman työnsä sisällön hallitsevia ammattilaisia, joiden on usein myös sisäistettävä niin markkinoinnin, raportoinnin, tuloksellisuuden mittaamisen kuin verkostoitumisenkin perusteet. Mutta ennen kaikkia teemme työtä asiakkaiden hyväksi, jatkuvasti kuunnellen, ymmärtäen ja tunnistaen olemassa olevia tarpeita ja näihin tarpeisiin nopeasti reagoiden. Työmme todellisuutta on tällä hetkellä todistaa, kuinka viime vuonna yli 9000 kohtaamista mahdollistanut, asiakkaiden kiittelemä palvelu on hiljalleen ajattava alas, hankerahoitusten myöntämisen ollessa jäissä leikkausten seurauksena. Vaikeasta sekä epävarmasta tilanteesta huolimatta yksi asia on varmaa. Jokainen päivä teemme parhaamme sen eteen, että mahdollisimman moni saa yhä astua ovesta sisään. Outi Ritari-Alho, MLL Tampereen osasto
Ilman vamosta, mä todennäköisesti olisin edelleen ongelmissa johon päädyin, ennen kun Vamoksesta kuulin. Voisin luokitella omalle kohdalle Vamosta kuin "suojelusenkeliksi", Vamos ja sen työntekijät on pelastanut mut asioilta, johon luulin, ettei apua helposti saa sekä auttanu todella monissa umpikujissa. Ilman niitä, mä en ees tiiä, missä mä oisin tällä hetkellä, ne on hyvä merkki, että ongelmiin on aina ratkaisunsa.
Erityismainintaa pitää myös antaa Vamoksella pyörivästä "Startteri" ryhmästä ja mahtavista vetäjistä. Olonsa tuntee erittäin turvalliseksi, eikä yhtään omalla kohdalla ole tarvinut aristella, on sitten ollut kuinka henkilökohtainen asia, apu ja vinkit tullut kuin tilauksesta. Vamos on sillain mulle semmoinen rentoutumispaikka ja kolmas koti, johon pääsen rauhoittumaan ja palautumaan stressiltä. Koen, että Vamos on tärkeä paikka muistutuksena, että jos elämä tökkii, sieltä apua saa. Mä en edes voi kuvailla, kuinka kiitollinen mä oon Vamokselle kaikesta, mitä mä oon saanut. ☺️ -- Vamos järjestää yksilö- ja ryhmävalmennusta 16-29-vuotiaille tukea tarvitseville nuorille.
Liikkuva Sydän sai alkunsa korona-ajan kynnyksellä, ja alkuun ryhmä treenasi vuoroviikoin kuntosalilla ja kävi kävelylenkeillä. Paheneva epidemiatilanne kuitenkin muutti tapaamisten luonnetta, ja lopulta ryhmä päätyi liikkumaan pelkästään luonnossa, jossa turvaväleistä oli helpompi huolehtia. Idea säännölliseen, matalan kynnyksen liikuntaporukkaan tuli sydänyhdistykseltä, joka etsi jäsenistöstään vapaaehtoisia ryhmänvetäjiä. Toiminta on viiden vuoden kuluessa vakiintunut, ja vastaavanlainen ryhmä on sittemmin perustettu myös Valkeakoskelle, joka sekin kuuluu Pirkanmaan Sydänyhdistyksen toiminta-alueeseen. Kävelyryhmään voi osallistua ilman ennakkoilmoittautumista ja sitoutumista. Monelle ryhmästä on kuitenkin muodostunut tärkeä arkirutiini, ja säännöllisesti kokoontuva kävelyporukka kannustaa lähtemään liikkeelle ainakin kerran viikossa. Sydänsairauteen sairastuneelle liikunta on ensiarvoisen tärkeää, ja ryhmän tarkoituksena on madaltaa kynnystä liikunnan aloittamiseen ja harrastamiseen. Jokainen voi taittaa noin tunnin mittaisen lenkin juuri omassa tahdissaan, oman kuntonsa mukaan. Kun osallistujia on paljon, jokaiselle löytyy kävelyseuraa vauhdista riippumatta. Ryhmänvetäjät huolehtivat, että kukaan ei jää matkasta. Ja vauhtia kyllä riittää heille, jotka sitä kaipaavat! Jotkut ohikulkijat ovat hämmästelleet, että tosiaanko porukka koostuu sydänsairastuneista, kun kärkipää taittaa lenkkipolkuja varsin rivakasti. Sykkeen nostatuksen lisäksi kävelyporukassa huolehditaan myös kehonhuollosta. Noin puolimatkassa lenkkiä toinen vetäjistä ohjaa lyhyen venyttelytuokion, johon sisältyy tasapainoa ja notkeutta vahvistavia liikkeitä. Sydänsairaus yhdistää kävelyryhmäläisiä. Vaikka jokaisen tilanne onkin yksilöllinen ja diagnoosit vaihtelevat, ryhmä tarjoaa arvokasta vertaistukea ja tilaisuuden vaihtaa kokemuksia, vinkkejä ja kuulumisia. ”Tää on yhtä lailla henkistä kuin fyysistäkin toimintaa”, tuumaa toinen porukan vetäjistä. Samantapaisen tilanteen läpikäyneelle on luonteva puhua, jos siltä tuntuu. Välillä ollaan vakavien aiheiden äärellä, mutta niiden vastapainona ryhmässä kukkii myös lämmin huumori. Eräs osallistujista pohtii, että kävelyryhmässä keskeistä on myös turvallisuudentunne. Äkillinen sydäntapahtuma säikäyttää, ja koetun myötä kynnys lähteä yksin liikkeelle saattaa kasvaa. Yhdessä liikkuminen luo turvaa. Vaikka ollaan metsän keskellä, ympärillä on ihmisiä, joilta voi pyytää apua ja jotka tietävät, kuinka toimia hädän hetkellä. Avoin ryhmä on viiden vuoden aikana kerännyt vakikävijöitä, ja mukaan innostuu tasaiseen tahtiin myös uusia osallistujia. Toiminta rullaa sujuvasti omistautuneiden vapaaehtoisten voimin, mutta yhdistyksen nimissä toimiminen on vetäjille tärkeää. Kun edustaa yhdistystä, toimintaan sitoutuu pitkäjänteisesti. Sydänterveyden asialla oleminen on vetäjille mielekästä, ja aihe yhdistää muutoin erilaisista taustoista tulevat osallistujat osaksi ”sydänporukkaa”.  ”Tää on täys kymppi”, tuumaa eräs kävelijöistä reilun tunnin mittaisen lenkin päätteeksi.
Muun muassa 2022 vuonna, heti seksipalveluiden myynnin aloittamisen jälkeen minut irtisanottiin yrittäjänä liikkeestä, jossa olin töissä. Syynä tähän oli seksityö. Se oli erittäin pelottava, rankka ja epäreilu kokemus heti alkuun. Päätin onneksi tämän koettelemuksen jälkeen lopettaa päivätyöni ja siirtyä kokonaan erotiikka-alalle yrittäjäksi.
Pro-tukipisteelle tulin ensikertaa ystäväkollegani kanssa, jossa pääsin tutustumaan muihin alalla oleviin ihmisiin. Sain Pro-tukipisteen toiminnasta hirveästi apua, siellä pystyin olemaan oma itseni ja keskustelemaan kauemmin alalla olleiden kollegoiden kanssa turvallisessa tilassa, ilman tuomitsemista. Vertaisilta sain valtavasti henkistä tukea kaiken uuden ja jännittävän keskellä. Uusien alalle tulevien kollegoiden tukeminen on lähes välttämätöntä, jotta tietää mitä tekee ja se vaikuttaa turvallisuuteen ja jaksamiseen työssä. Olen saanut vuosien oman kokemuksen jälkeen toimia myös itse vertaisena. Jos Pro-tukipistettä ei olisi, ei meillä seksi- tai erotiikka työssä olevilla olisi samanlaista mahdollisuutta vertaisuuteen. Tämä työn on sellaista, jossa ei ole työyhteisöä missä jakaa asioita. Pro-tukipisteen luoma kollegiaalinen yhteisö on ainoa paikka, jossa saan aina 100% ymmärryksen jos jokin asia vaivaa, askarruttaa tai tuo vaikkapa hyvää mieltä työssäni! Meitä yhdistää monet asiat, ja yksi isoimmista teemoista on stigma, jota kukaan muu ei voi ymmärtää kuin kollegat itse. Alkuvuodesta tulin ulos seksityökaapista perheenjäsenelleni ja myös sitä asiaa sain purkaa kasvotusten kollegoille Pro-tukipisteen tiloissa turvallisesti, ennen ja jälkeen tapahtuneen. Pro-tukipiste on järjestänyt myös verkossa mahdollisuuden ottaa nopeastikin yhteyttä isoon keskusteluryhmään kollegoiden kanssa matalalla kynnyksellä. Olen valtavan kiitollinen Pro-tukipisteen panoksesta kaikenlaiseen toimintaan, josta saamme nauttia yhdessä ympäri vuoden. Ilman Pro-tukipistettä minulla ei olisi näin turvallinen olo työssäni ja olisin jäänyt paitsi monesta ystävästäni, joita olen yhteisöstä saanut. Terkuin Nora  "Toimela vaikuttaa myös lapseni sosiaalisen elämän kehitykseen. Yksi syy motivaatioon lähteä kouluun loman jälkeen on ajatus lähteä Toimelaan. Kun lapseni on turvallisella alueella luotettavien ihmisten valvonnassa, tunnen oloni helpottuneeksi ja onnelliseksi." - Toimelan kävijän vanhempi
"On aina mukava mennä Toimelaan. Siellä on vastassa iloiset työntekijät, vapaaehtoiset otetaan avosylin vastaan. Kokee olevansa tervetullut ja arvostettu. Sitten lapset, he ovat ihania. Nautin heidän kanssaan tekemisestä. Lapset tulevat keskenään hyvin toimeen, syntyy mukavaa keskustelua. Lapset jaksavat myös keskittyä tekemisiinsä." - Toimelan vapaaehtoinen Toimela on Yhdessä Selviytymisen Tuki YSTI ry:n vapaa-ajanviettopaikka 7-13-vuotiaille koululaisille Tampereen Hervannan monikulttuurisessa ympäristössä. -- #JosMeitäEiOlisi-kampanja nostaa esiin tarinoita kohtaamisista, tuesta ja järjestötoiminnan arvokkuudesta. Kevään aikana kuulemme kokemusäänen järjestöissä toimivilta vapaaehtoisilta, luottamushenkilöiltä ja työntekijöiltä sekä niiltä ihmisiltä, joita järjestötoiminta on koskettanut.  Olen matalapalkkaisella alalla työskentelevä kai ihan tavanomainen yksinhuoltaja äiti. En millään pystyisi tarjoamaan lapsilleni normaalia aktiivista elämää ilman seksityötä, mutta siihen liittyvä stigma on tehnyt minusta yksinäisen.
Jos Pro-tukipistettä ei olisi, en voisi missään olla kokonaan oma itseni. Pro:lla voin puhua seksityön niin hyvistä kuin haastavistakin puolista, tuntea yhteenkuuluvuutta kollegoihini ja olla jossain tasavertaisena seksityön tekemisestä huolimatta. Terveyshuoliin saamani tuki ammattini erityisluonteen huomioiden on ollut kallisarvoista. En voisi kertoa työterveydessä tekeväni seksityötä, koska pelkään että se vaikuttaa jatkossa siihen, miten minuun sen jälkeen suhtaudutaan sote alan ammattilaisena. Jos Pro-tukipisteen työntekijöitä tai vertaisyhteisöä ei olisi, olisin yksin tämän asian kanssa. Se vaikuttaisi omaan hyvinvointiini ja sitä kautta myös lasteni. Olen saanut puhua äitinä olemisen ja seksityön yhteensovittamisen vaikeudesta, ja ryhmässä muiden äitien kanssa tuntenut olevani ihan hyvä äiti. On ollut merkityksellistä tulla kohdatuksi ilman arvostelua valinnoissani, kunnioituksella ja silti tekemistäni valinnoista on puhuttu avoimesti ja annettu minulle tilaa pohtia niitä erinäkökulmista. En tiedä kauanko teen seksityötä, mutta niin kauan kuin sitä teen on Pro-tukipiste minulle tärkeä paikka. Terveisin Maija
Auli on vapaaehtoisena Nääsville ry:ssä ohjaamassa liikuntaryhmää senioritalossa – millaista vapaaehtoistyö hänen mielestään on?
Miten tulit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kauppakeskus Ratinassa järjestettiin tapahtuma, jossa esiteltiin eri vapaaehtoistoimintoja. Työelämä oli jo osaltani takana, ja olin miettinyt, mihin vapaaehtoistoimintaan osallistuisin. Ratinan tilaisuudessa Ilona Antila-Dagnaud kertoi minulle Nääsville ry:n toiminnasta ja pyysi minut haastatteluun toimistolle. Siitä osallistumiseni Nääsvillen toimintaan alkoi. Mikä motivoi sinua liikuntaryhmän ohjaamisessa? Jumpparyhmän ohjaamisesta saan iloa ja hyvää mieltä sekä tunnen itseni tarpeelliseksi. Samalla minun tulee siinä itsekin jumpattua. Tiedostan liikunnan merkityksen ihmisen sekä fyysiseen että psyykkiseen jaksamiseen. Jumpparyhmäläiseni innostavat minua ihanalla positiivisuudellaan. Millaista tukea saat liikuntaryhmän ohjaamiseen vapaaehtoisena? Ensimmäisen liikunnanohjauskoulutuksen sain yksityisopetuksena Piia Tulasalolta. Sen jälkeen olen osallistunut kuuteen Nääsville ry:n järjestämään kolmen tunnin koulutusjaksoon. Mitä vapaaehtoisuus antaa sinulle? Vapaaehtoistoiminta on antanut minulle iloa, yhteisöllisyyttä, merkityksellisyyttä sekä uusia kokemuksia, taitoja, tietoja ja ystäviä. Mitä haluaisit sanoa vapaaehtoiseksi ryhtymistä harkitsevalle? Jos haluat olla avuksi, tuottaa ja saada iloa ja hyvää oloa, tuntea itsesi merkitykselliseksi sekä saada uusia kokemuksia, taitoja ja ystäviä, tule rohkeasti mukaan vapaaehtoistoimintaan.
Yhdistyksen avoimeen toimintaan voivat osallistua kaikki mielen hyvinvoinnista kiinnostuneet. Jokainen on tervetullut toimintaan mukaan sellaisena kuin hän on.
Yhdistyksen toiminnan keskeiset arvot ovat osallisuus, toivo, ilo ja uudistuminen. Luontevana osana Mielen ry:n arjen käytäntöjä vaikuttaa toipumisorientaatio, joka korostaa ihmisen mahdollisuutta elää mielekästä ja tyydyttävää elämää sairaudesta ja sen tuomista haasteista huolimatta. Yhdistyksen symbolina toimii voikukka, joka rikkaruohon maineestaan huolimatta on monin tavoin hyödyllinen kasvi. Mielen ry:n toimintamuotoja ovat asumispalvelut, sosiaalinen kuntoutus, työllistymistä edistävät palvelut sekä matalan kynnyksen kaikille avoin toiminta ja mielen hyvinvointia tukevat ryhmät, koulutukset ja kehittämishankkeet. Yhdistys järjestää Mielen Avoimessa Opistossa muun muassa kokemusasiantuntijakoulutusta, joka nostaa näkyviin kokemusasiantuntijuuden merkityksen yhteiskunnassa. Tausta 90-luvun lamavuosissa Mielen ry perustettiin vuonna 1991 nimellä Muotialan asuin- ja toimintakeskus. Taustalla oli vaikea yhteiskunnallinen tilanne. 1980-luvun nousukausi oli taittunut lamaan. Psykiatrisia sairaalapaikkoja vähennettiin kiihtyvällä tahdilla, mutta korvaavia avohoidon palveluja ei pystytty luomaan samassa suhteessa tilalle. Kysyntä mielenterveyskuntoutujien tukiasunnoille oli suurta. Myös hoitoideologiassa oli tapahtunut muutos. Ajatusta siitä, että ihminen viettäisi koko ikänsä laitoksessa, ei pidetty enää inhimillisenä. Normaalielämään palaaminen oli tärkeää myös leimautumisen estämiseksi. Ensimmäinen 16 asunnon asumisyksikkö Iideshovi valmistui Muotialaan vuonna 1995. Kolmessakymmenessä vuodessa yhdistys on pystynyt laajentamaan toimintaansa ja sillä on jo yhteensä 125 tukiasuntoa Tampereella, Ylöjärvellä ja Pirkkalassa. Työpajojen toiminta on laajentunut huimasti Jo yhdistyksen perustamisvaiheessa huomattiin, että asumispalvelujen rinnalle tulee kehittää monipuolista toimintaa. Yhdistys perusti työpajan vuonna 1996 Tampereen keskustaan Sumeliuksenkadulle ja siinä oli aluksi 25 asiakaspaikkaa. Työpajan toiminnan taustalla oli tutkimustieto siitä, että psyykkinen oireilu on selvästi yleisempää työttömillä kuin työssäkäyvillä. Joitakin vuosia myöhemmin toimintansa aloitti myös resurssipaja, joka sisälsi työ- ja toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvitykset asiakkaille sekä työkokeilut työpajoilla. Kymmenessä vuodessa työpajan toiminta laajeni: se toimi kahdessa vuorossa, teki alihankintatöitä alueen yrityksille ja myi omia tuotteitaan myymälän kautta. Myöhemmin työ- ja resurssipaja yhdistyivät ja nykyään toiminnassa on kymmenen erilaista pajaa, joissa työelämävalmiuksiaan kehittää 400 – 700 asiakasta vuosittain. Lisäksi vuonna 2016 Avoin Paja Inspis eriytettiin matalan kynnyksen kohtaamispaikaksi ihmisille, jotka kaipaavat mielekästä tekemistä ja sosiaalisia kontakteja, ja myös se on tavoittanut alusta lähtien satoja asiakkaita joka vuosi. Työpajalla on vuosien varrella toteutettu useita projekteja kuntoutujien ammatillisten valmiuksien kehittämiseksi. Palkkatuetuille mielenterveyskuntoutujille kehitettiin polkuja työelämään muun muassa VÄLKE-projektissa 2008 - 2011, jonka tavoitteena oli luoda toimivat välityömarkkinat yhteistyössä julkisen sektorin ja kolmannen sektorin kanssa. 2020-luvulle tultaessa Mielen ry:n tytäryhtiö SunUra Oy ja työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus TEAK ovat jatkaneet asiakkaiden työllistymistä tukevan tehtävän täyttämistä. Työnhakijoiden jatkopoluttautumista ja työkokeilupaikkoja ajatellen Mielen ry:llä on myös ravintola Kulma Åkerlundinkadulla sekä kahvila Paulikki Tammela-keskuksessa. Monipuolinen kattaus kaikille avointa toimintaa Mielen Avoimen Opiston tausta on Muotialan asuin- ja toimintakeskuksen kokemusasiantuntijatoiminnassa sekä kaikille avoimessa toiminnassa, jota toteutettiin vuoteen 2017 asti kansalaistoiminnan keskus Puiston nimellä. Yhdistys alkoi edelläkävijänä Suomessa kouluttaa kokemusasiantuntijoita vuonna 2001. Koulutuksen myötä monen ihmisen vaikeat elämänkokemukset ovat kääntyneet voimavaroiksi. Mielen ry pyrkii nostamaan kokemusasiantuntijuuden merkityksen esille yhteiskunnassa. Yhdistyksen kouluttamat kokemusasiantuntijat ovatkin vuosien varrella saaneet osakseen myös mediajulkisuutta. Viime aikoina kokemusasiantuntijat ovat olleet esillä esimerkiksi podcasteissa häivyttämässä stigmaa mielenterveyshaasteiden ympäriltä. Heille välitettiin parhaimmillaan satoja työtehtäviä esimerkiksi kokemuskouluttajina oppilaitoksissa, kunnes koronapandemia 2020-luvun alussa jonkin verran hiljensi kysyntää. Edelleenkin työtehtäviä välitetään paljon ja toivotaan, että tilausten määrä elpyisi lähivuosina. Elinvoimaa luonnosta ja kulttuurista Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat jo vuosien ajan olleet keskeisessä asemassa Mielen ry:n erilaisissa hankkeissa. Vuonna 2023 Hervantaan Suolijärvelle valmistui luontopolku Mielenreitti, joka on alusta asti osoittautunut hyvin suosituksi retkikohteeksi. Mielen ry on saanut Ekokompassi-sertifikaatin ja yhdistyksellä on oma vastuullisuustyöryhmä, joka valvoo, että yhdistyksen toiminta on ympäristövaikutuksiltaan eettisesti kestävällä pohjalla. Uudeksi toimintansa keskeiseksi painopisteeksi Mielen ry on ottanut kulttuurisen osallisuuden, jolla tutkitusti on paljon hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Mielenterveyden haasteet voivat asettaa monenlaisia esteitä kulttuurikohteissa vierailemiselle. Kun vierailuista eri taide- ja kulttuurikohteisiin saa onnistuneita elämyksiä, vahvistuu kokemus kulttuurisesta osallisuudesta. Tämä vaikuttaa myönteisesti osallistujien toiminta- ja työkykyyn sekä työllisyyteen. Mielen ry:n työpajoilla ohjaajat ja valmentajat auttavat asiakkaita vierailemaan taide- ja kulttuuripalveluissa. Lisäksi Mielen Avoimessa Opistossa toimii kulttuuriin osallistumista edistäviä ryhmiä. Asiakaslähtöisyys on keskeistä Mielen ry:n kaiken toiminnan kehittämisessä. Yhdistyksen toiminta perustuu sille lupaukselle, että Mielen ry:llä asiakas tulee kohdatuksi. Häntä kuunnellaan ja ymmärretään. Kukaan ei jää ulkopuoliseksi. Kirjoittaja Elina Martikainen Mielen ry:n viestintä
Yhdistys tarjoaa tietoa, vertaistukea, virkistystä ja toimintamahdollisuuksia. Henkilökohtainen keskustelutuki on keskeinen matalan kynnyksen tukimuoto, jota antavat yhdistyksen sosiaali- ja terveysalan koulutetut työntekijät sekä yhdistyksen koulutetut omaiskokemusasiantuntijat. Diagnooseja ei kysytä, riittää että on huoli läheisen mielenterveydestä ja/tai esim. päihteiden käytöstä.
Yhdistyksessä työskentelee 17 sosiaali- ja terveysalan koulutettua ammattilaista ja 130 vertais- ja vapaaehtoistoimijaa. Toimialueena on koko Pirkanmaa ja tukea ulotetaan koko maakuntaan niin, että tukimahdollisuudet eivät olisi riippuvaisia asuinkunnasta. Yhdistyksen toimintaan voi tutustua tarkemmin: finfamipirkanmaa.fi Yksi yhdistyksen tärkeä tehtävä on saada vaikuttamistyön avulla omaisten, hiljaisten vastuunkantajien ääni kuuluviin päätöksenteossa ja yhteiskunnassa ylipäätään. Tätä varten yhdistys kerää jatkuvasti omaisilta kokemustietoa ja vie sitä päättäjien tietoon ja julkisuuteen. Huhtikuussa 2024 yhdistys julkaisi yhdessä sosiaalipolitiikan dosentti Ritva Nätkinin kanssa tutkimuksen, jossa selvitettiin mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilaa hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen omaisten näkökulmasta. FinFami Pirkanmaa on tehnyt vuodesta 2019 lähtien useita kyselyitä omaisille liittyen mm. pandemiatilanteeseen, hoitosuunnitelmien tekemiseen ja Pirkanmaan alueella tapahtuneisiin mielenterveys- ja päihdepalveluiden muutoksiin. Uusimmasta tutkimuksesta saadut tulokset ovat samassa linjassa aiempien tulosten kanssa. Vastauksissa toistuvat samat asiat kyselystä toiseen. Vastaajista 76 % kokee hoidon riittämättömäksi ja lakisääteisiä sosiaalipalveluja ei järjestetä tarpeen mukaan Raportti sisältää avovastauksia, jotka kertovat palveluiden tilasta karua kieltä ja tuovat esiin ihmisten hädän ja vaikutuksen läheisiin. ”Poikaani pyydettiin menemään kotiin, vaikka oli psykoosissa ja uhkasi tappaa itsensä.” Vastaajista 76 % koki, ettei heidän läheisensä ole saanut riittävästi hoitoa kuluneen vuoden aikana, ja 75 %:n mielestä läheisen saama hoito ei ole ollut laadukasta. Vastaajista 62 % tunsi vahvaa huolta läheisensä huonosta selviytymisestä arjessa. Hoito- ja palveluvajetta sekä epäkohtia kuvattiin vastauksissa paljon. Erityisesti sosiaalipalvelujen saaminen vaikutti Pirkanmaan hyvinvointialueella olevan vaikeaa ja epätasaista. Vastaajista yli puolet kertoi, ettei heidän läheiselleen ollut nimetty omatyöntekijää tai hän ei tiennyt siitä, ja 36 % kertoi, ettei sairastuneelle ollut tehty lakisääteistä, kirjallista palvelu- ja/tai hoitosuunnitelmaa. ”Akuuttiin tarpeeseen ei ole kuin Acutan päivystys ja järjestöjen palvelevat puhelimet. Puhelimitse voi saada kannattelevaa keskusteluapua, jos jaksaa jonottaa. Acutassa usein vain istuu kuormittamassa terveydenhuoltoa, kun se ei ole oikea paikka.” Mielenterveys- ja päihdepalvelujen alimitoitetut resurssit on korjattava Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen tilanne on kärjistynyt pitkäaikaisten alimitoitettujen resurssien vuoksi. Lisäksi pandemia ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat entisestään syventäneet näiden palvelujen heikkoa tilaa. Tämä kaikki on lisännyt työntekijöiden kuormitusta ja vaikuttaa henkilöstön saatavuuteen. Ongelmat heijastuvat sairastuneiden hyvinvointiin. Kun apua ei ole ollut ajoissa tarjolla, on heidän vointinsa ja toimintakykynsä romahtanut. ”Nuoreni olisi tarvinnut psykiatrista apua jo vuosia sitten. Nyt keräillään sitä satoa, kun lähes aikuisen ikäinen nuori ei motivoidu omaan hoitoonsa, vaan hakee avun huumeista.” Ennaltaehkäisevää työtä tekevänä järjestönä näemme avainasemassa olevan moniammatilliset sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut, jotka sisältävät sekä hoidon että arjen tuen. On kaikkien etu, että mielenterveys- tai päihdehäiriöön sairastuneet sekä heidän läheisensä saavat apua ja tukea varhaisessa vaiheessa. Perusterveydenhuolto pystyy vastaamaan tähän haasteeseen, kun työntekijät koulutetaan kohtaamaan mielenterveys- ja päihdepotilaat sekä ohjaamaan sairastuneiden läheiset järjestöjen tarjoaman maksuttoman tuen äärelle. Tällä hetkellä potilaat ohjataan liian usein jonottomaan psykiatriseen hoitoon, kun varhaisella tuella voitaisiin estää tilanteen paheneminen ja toimintakyvyn heikkeneminen. Pirhan sosiaalipalvelut tarvitsevat välttämättä lisärahoitusta, sillä tällä hetkellä resurssit eivät riitä lakisääteisen tuen tarjoamiseen. Sosiaalipalveluilla tuetaan sairastuneiden arjessa pärjäämistä ja toimintakyvyn säilymistä. Näin ehkäistään sairastuneen voinnin romahtaminen ja vähennetään tarvetta psykiatriselle sairaalahoidolle, joka on yhteiskunnalle paljon kalliimpi vaihtoehto. Samalla vähennetään omaisten kuormitusta ja ennaltaehkäistään heidän uupumistaan ja työkyvyn menettämistä. ”Läheinen selviytyy huonosti arjessa. Hän tarvii päivittäisiin toimiin apua. Mm. saattaa olla useamman viikon peseytymättä.” ”Olen huolissani ja tämä kaikki kuormittaa vain meitä muita perheessä niin että kohta muutkin ovat avun tarpeessa.” Toivomme, että tietoa hyödynnetään, kun tuodaan esiin, millaisessa tilanteessa yhteiskuntamme on tekemässä leikkauksia vajavaisilla vaikuttavuusselvityksillä. Nyt tehtävät toimet, mm. sote-alan järjestöjen leikkaukset tulevat kustannuksiltaan paljon suuremmiksi kuin lyhytnäköiset säästöt tulevat olemaan. Samalla aiheutetaan valtavaa inhimillistä kärsimystä ja tuhotaan ihmisten terveyttä. Näkemyksemme on, että mielenterveys- ja päihdepalvelut on suojattava säästöiltä. On toimittava päinvastoin: mielenterveys- ja päihdepalveluiden resurssointi pitää saada samalle tasolle kuin somaattisten sairauksien hoidon resurssointi. Lisätietoja tutkimuksesta Raportti on vapaasti ladattavissa ja hyödynnettävissä yhdistyksemme nettisivuilla: https://www.finfamipirkanmaa.fi/ajankohtaista/tutkimusraportti-julki-mielenterveys-ja-paihdepalveluiden-tila-omaisen-nakokulmasta/ Samalla sivulla on myös Ritva Nätkinin esitysdiat, joista löytyy yhteenveto raportin sisällöstä. Silja Lampinen Toiminnanjohtaja, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry |
Laatija#JosMeitäEiOlisi -kampanjan blogin kirjoittajina toimivat kampanjassa mukana olevat järjestöt arkisto
kesäkuu 2026
Kategoriat |
RSS-syöte