Yhdistyksen avoimeen toimintaan voivat osallistua kaikki mielen hyvinvoinnista kiinnostuneet. Jokainen on tervetullut toimintaan mukaan sellaisena kuin hän on.
Yhdistyksen toiminnan keskeiset arvot ovat osallisuus, toivo, ilo ja uudistuminen. Luontevana osana Mielen ry:n arjen käytäntöjä vaikuttaa toipumisorientaatio, joka korostaa ihmisen mahdollisuutta elää mielekästä ja tyydyttävää elämää sairaudesta ja sen tuomista haasteista huolimatta. Yhdistyksen symbolina toimii voikukka, joka rikkaruohon maineestaan huolimatta on monin tavoin hyödyllinen kasvi. Mielen ry:n toimintamuotoja ovat asumispalvelut, sosiaalinen kuntoutus, työllistymistä edistävät palvelut sekä matalan kynnyksen kaikille avoin toiminta ja mielen hyvinvointia tukevat ryhmät, koulutukset ja kehittämishankkeet. Yhdistys järjestää Mielen Avoimessa Opistossa muun muassa kokemusasiantuntijakoulutusta, joka nostaa näkyviin kokemusasiantuntijuuden merkityksen yhteiskunnassa. Tausta 90-luvun lamavuosissa Mielen ry perustettiin vuonna 1991 nimellä Muotialan asuin- ja toimintakeskus. Taustalla oli vaikea yhteiskunnallinen tilanne. 1980-luvun nousukausi oli taittunut lamaan. Psykiatrisia sairaalapaikkoja vähennettiin kiihtyvällä tahdilla, mutta korvaavia avohoidon palveluja ei pystytty luomaan samassa suhteessa tilalle. Kysyntä mielenterveyskuntoutujien tukiasunnoille oli suurta. Myös hoitoideologiassa oli tapahtunut muutos. Ajatusta siitä, että ihminen viettäisi koko ikänsä laitoksessa, ei pidetty enää inhimillisenä. Normaalielämään palaaminen oli tärkeää myös leimautumisen estämiseksi. Ensimmäinen 16 asunnon asumisyksikkö Iideshovi valmistui Muotialaan vuonna 1995. Kolmessakymmenessä vuodessa yhdistys on pystynyt laajentamaan toimintaansa ja sillä on jo yhteensä 125 tukiasuntoa Tampereella, Ylöjärvellä ja Pirkkalassa. Työpajojen toiminta on laajentunut huimasti Jo yhdistyksen perustamisvaiheessa huomattiin, että asumispalvelujen rinnalle tulee kehittää monipuolista toimintaa. Yhdistys perusti työpajan vuonna 1996 Tampereen keskustaan Sumeliuksenkadulle ja siinä oli aluksi 25 asiakaspaikkaa. Työpajan toiminnan taustalla oli tutkimustieto siitä, että psyykkinen oireilu on selvästi yleisempää työttömillä kuin työssäkäyvillä. Joitakin vuosia myöhemmin toimintansa aloitti myös resurssipaja, joka sisälsi työ- ja toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvitykset asiakkaille sekä työkokeilut työpajoilla. Kymmenessä vuodessa työpajan toiminta laajeni: se toimi kahdessa vuorossa, teki alihankintatöitä alueen yrityksille ja myi omia tuotteitaan myymälän kautta. Myöhemmin työ- ja resurssipaja yhdistyivät ja nykyään toiminnassa on kymmenen erilaista pajaa, joissa työelämävalmiuksiaan kehittää 400 – 700 asiakasta vuosittain. Lisäksi vuonna 2016 Avoin Paja Inspis eriytettiin matalan kynnyksen kohtaamispaikaksi ihmisille, jotka kaipaavat mielekästä tekemistä ja sosiaalisia kontakteja, ja myös se on tavoittanut alusta lähtien satoja asiakkaita joka vuosi. Työpajalla on vuosien varrella toteutettu useita projekteja kuntoutujien ammatillisten valmiuksien kehittämiseksi. Palkkatuetuille mielenterveyskuntoutujille kehitettiin polkuja työelämään muun muassa VÄLKE-projektissa 2008 - 2011, jonka tavoitteena oli luoda toimivat välityömarkkinat yhteistyössä julkisen sektorin ja kolmannen sektorin kanssa. 2020-luvulle tultaessa Mielen ry:n tytäryhtiö SunUra Oy ja työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus TEAK ovat jatkaneet asiakkaiden työllistymistä tukevan tehtävän täyttämistä. Työnhakijoiden jatkopoluttautumista ja työkokeilupaikkoja ajatellen Mielen ry:llä on myös ravintola Kulma Åkerlundinkadulla sekä kahvila Paulikki Tammela-keskuksessa. Monipuolinen kattaus kaikille avointa toimintaa Mielen Avoimen Opiston tausta on Muotialan asuin- ja toimintakeskuksen kokemusasiantuntijatoiminnassa sekä kaikille avoimessa toiminnassa, jota toteutettiin vuoteen 2017 asti kansalaistoiminnan keskus Puiston nimellä. Yhdistys alkoi edelläkävijänä Suomessa kouluttaa kokemusasiantuntijoita vuonna 2001. Koulutuksen myötä monen ihmisen vaikeat elämänkokemukset ovat kääntyneet voimavaroiksi. Mielen ry pyrkii nostamaan kokemusasiantuntijuuden merkityksen esille yhteiskunnassa. Yhdistyksen kouluttamat kokemusasiantuntijat ovatkin vuosien varrella saaneet osakseen myös mediajulkisuutta. Viime aikoina kokemusasiantuntijat ovat olleet esillä esimerkiksi podcasteissa häivyttämässä stigmaa mielenterveyshaasteiden ympäriltä. Heille välitettiin parhaimmillaan satoja työtehtäviä esimerkiksi kokemuskouluttajina oppilaitoksissa, kunnes koronapandemia 2020-luvun alussa jonkin verran hiljensi kysyntää. Edelleenkin työtehtäviä välitetään paljon ja toivotaan, että tilausten määrä elpyisi lähivuosina. Elinvoimaa luonnosta ja kulttuurista Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat jo vuosien ajan olleet keskeisessä asemassa Mielen ry:n erilaisissa hankkeissa. Vuonna 2023 Hervantaan Suolijärvelle valmistui luontopolku Mielenreitti, joka on alusta asti osoittautunut hyvin suosituksi retkikohteeksi. Mielen ry on saanut Ekokompassi-sertifikaatin ja yhdistyksellä on oma vastuullisuustyöryhmä, joka valvoo, että yhdistyksen toiminta on ympäristövaikutuksiltaan eettisesti kestävällä pohjalla. Uudeksi toimintansa keskeiseksi painopisteeksi Mielen ry on ottanut kulttuurisen osallisuuden, jolla tutkitusti on paljon hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Mielenterveyden haasteet voivat asettaa monenlaisia esteitä kulttuurikohteissa vierailemiselle. Kun vierailuista eri taide- ja kulttuurikohteisiin saa onnistuneita elämyksiä, vahvistuu kokemus kulttuurisesta osallisuudesta. Tämä vaikuttaa myönteisesti osallistujien toiminta- ja työkykyyn sekä työllisyyteen. Mielen ry:n työpajoilla ohjaajat ja valmentajat auttavat asiakkaita vierailemaan taide- ja kulttuuripalveluissa. Lisäksi Mielen Avoimessa Opistossa toimii kulttuuriin osallistumista edistäviä ryhmiä. Asiakaslähtöisyys on keskeistä Mielen ry:n kaiken toiminnan kehittämisessä. Yhdistyksen toiminta perustuu sille lupaukselle, että Mielen ry:llä asiakas tulee kohdatuksi. Häntä kuunnellaan ja ymmärretään. Kukaan ei jää ulkopuoliseksi. Kirjoittaja Elina Martikainen Mielen ry:n viestintä
0 Kommentit
Yhdistys tarjoaa tietoa, vertaistukea, virkistystä ja toimintamahdollisuuksia. Henkilökohtainen keskustelutuki on keskeinen matalan kynnyksen tukimuoto, jota antavat yhdistyksen sosiaali- ja terveysalan koulutetut työntekijät sekä yhdistyksen koulutetut omaiskokemusasiantuntijat. Diagnooseja ei kysytä, riittää että on huoli läheisen mielenterveydestä ja/tai esim. päihteiden käytöstä.
Yhdistyksessä työskentelee 17 sosiaali- ja terveysalan koulutettua ammattilaista ja 130 vertais- ja vapaaehtoistoimijaa. Toimialueena on koko Pirkanmaa ja tukea ulotetaan koko maakuntaan niin, että tukimahdollisuudet eivät olisi riippuvaisia asuinkunnasta. Yhdistyksen toimintaan voi tutustua tarkemmin: finfamipirkanmaa.fi Yksi yhdistyksen tärkeä tehtävä on saada vaikuttamistyön avulla omaisten, hiljaisten vastuunkantajien ääni kuuluviin päätöksenteossa ja yhteiskunnassa ylipäätään. Tätä varten yhdistys kerää jatkuvasti omaisilta kokemustietoa ja vie sitä päättäjien tietoon ja julkisuuteen. Huhtikuussa 2024 yhdistys julkaisi yhdessä sosiaalipolitiikan dosentti Ritva Nätkinin kanssa tutkimuksen, jossa selvitettiin mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilaa hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen omaisten näkökulmasta. FinFami Pirkanmaa on tehnyt vuodesta 2019 lähtien useita kyselyitä omaisille liittyen mm. pandemiatilanteeseen, hoitosuunnitelmien tekemiseen ja Pirkanmaan alueella tapahtuneisiin mielenterveys- ja päihdepalveluiden muutoksiin. Uusimmasta tutkimuksesta saadut tulokset ovat samassa linjassa aiempien tulosten kanssa. Vastauksissa toistuvat samat asiat kyselystä toiseen. Vastaajista 76 % kokee hoidon riittämättömäksi ja lakisääteisiä sosiaalipalveluja ei järjestetä tarpeen mukaan Raportti sisältää avovastauksia, jotka kertovat palveluiden tilasta karua kieltä ja tuovat esiin ihmisten hädän ja vaikutuksen läheisiin. ”Poikaani pyydettiin menemään kotiin, vaikka oli psykoosissa ja uhkasi tappaa itsensä.” Vastaajista 76 % koki, ettei heidän läheisensä ole saanut riittävästi hoitoa kuluneen vuoden aikana, ja 75 %:n mielestä läheisen saama hoito ei ole ollut laadukasta. Vastaajista 62 % tunsi vahvaa huolta läheisensä huonosta selviytymisestä arjessa. Hoito- ja palveluvajetta sekä epäkohtia kuvattiin vastauksissa paljon. Erityisesti sosiaalipalvelujen saaminen vaikutti Pirkanmaan hyvinvointialueella olevan vaikeaa ja epätasaista. Vastaajista yli puolet kertoi, ettei heidän läheiselleen ollut nimetty omatyöntekijää tai hän ei tiennyt siitä, ja 36 % kertoi, ettei sairastuneelle ollut tehty lakisääteistä, kirjallista palvelu- ja/tai hoitosuunnitelmaa. ”Akuuttiin tarpeeseen ei ole kuin Acutan päivystys ja järjestöjen palvelevat puhelimet. Puhelimitse voi saada kannattelevaa keskusteluapua, jos jaksaa jonottaa. Acutassa usein vain istuu kuormittamassa terveydenhuoltoa, kun se ei ole oikea paikka.” Mielenterveys- ja päihdepalvelujen alimitoitetut resurssit on korjattava Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen tilanne on kärjistynyt pitkäaikaisten alimitoitettujen resurssien vuoksi. Lisäksi pandemia ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat entisestään syventäneet näiden palvelujen heikkoa tilaa. Tämä kaikki on lisännyt työntekijöiden kuormitusta ja vaikuttaa henkilöstön saatavuuteen. Ongelmat heijastuvat sairastuneiden hyvinvointiin. Kun apua ei ole ollut ajoissa tarjolla, on heidän vointinsa ja toimintakykynsä romahtanut. ”Nuoreni olisi tarvinnut psykiatrista apua jo vuosia sitten. Nyt keräillään sitä satoa, kun lähes aikuisen ikäinen nuori ei motivoidu omaan hoitoonsa, vaan hakee avun huumeista.” Ennaltaehkäisevää työtä tekevänä järjestönä näemme avainasemassa olevan moniammatilliset sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut, jotka sisältävät sekä hoidon että arjen tuen. On kaikkien etu, että mielenterveys- tai päihdehäiriöön sairastuneet sekä heidän läheisensä saavat apua ja tukea varhaisessa vaiheessa. Perusterveydenhuolto pystyy vastaamaan tähän haasteeseen, kun työntekijät koulutetaan kohtaamaan mielenterveys- ja päihdepotilaat sekä ohjaamaan sairastuneiden läheiset järjestöjen tarjoaman maksuttoman tuen äärelle. Tällä hetkellä potilaat ohjataan liian usein jonottomaan psykiatriseen hoitoon, kun varhaisella tuella voitaisiin estää tilanteen paheneminen ja toimintakyvyn heikkeneminen. Pirhan sosiaalipalvelut tarvitsevat välttämättä lisärahoitusta, sillä tällä hetkellä resurssit eivät riitä lakisääteisen tuen tarjoamiseen. Sosiaalipalveluilla tuetaan sairastuneiden arjessa pärjäämistä ja toimintakyvyn säilymistä. Näin ehkäistään sairastuneen voinnin romahtaminen ja vähennetään tarvetta psykiatriselle sairaalahoidolle, joka on yhteiskunnalle paljon kalliimpi vaihtoehto. Samalla vähennetään omaisten kuormitusta ja ennaltaehkäistään heidän uupumistaan ja työkyvyn menettämistä. ”Läheinen selviytyy huonosti arjessa. Hän tarvii päivittäisiin toimiin apua. Mm. saattaa olla useamman viikon peseytymättä.” ”Olen huolissani ja tämä kaikki kuormittaa vain meitä muita perheessä niin että kohta muutkin ovat avun tarpeessa.” Toivomme, että tietoa hyödynnetään, kun tuodaan esiin, millaisessa tilanteessa yhteiskuntamme on tekemässä leikkauksia vajavaisilla vaikuttavuusselvityksillä. Nyt tehtävät toimet, mm. sote-alan järjestöjen leikkaukset tulevat kustannuksiltaan paljon suuremmiksi kuin lyhytnäköiset säästöt tulevat olemaan. Samalla aiheutetaan valtavaa inhimillistä kärsimystä ja tuhotaan ihmisten terveyttä. Näkemyksemme on, että mielenterveys- ja päihdepalvelut on suojattava säästöiltä. On toimittava päinvastoin: mielenterveys- ja päihdepalveluiden resurssointi pitää saada samalle tasolle kuin somaattisten sairauksien hoidon resurssointi. Lisätietoja tutkimuksesta Raportti on vapaasti ladattavissa ja hyödynnettävissä yhdistyksemme nettisivuilla: https://www.finfamipirkanmaa.fi/ajankohtaista/tutkimusraportti-julki-mielenterveys-ja-paihdepalveluiden-tila-omaisen-nakokulmasta/ Samalla sivulla on myös Ritva Nätkinin esitysdiat, joista löytyy yhteenveto raportin sisällöstä. Silja Lampinen Toiminnanjohtaja, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry
Klubitalomenetelmä on määritelty kansainvälisissä laatusuosituksissa. Kansainvälinen Klubitalojen järjestö (Clubhouse International) koordinoi toiminnan kehittämistä maailmanlaajuisesti, sekä Euroopan Klubitalojen järjestö (Clubhouse Europe) vastaavasti Euroopassa. Kun Klubitalon toiminta järjestetään laatusuositusten mukaisesti, sen vaikutukset hyödyttävät tutkitusti kuntoutujajäseniä, heidän läheisiään, rahoittajatahoja ja sosiaaliturvarahastoja mm. vähentämällä perinteisen psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta, käyttöä ja kustannuksia. Näsinkulman Klubitalolla on pidetty tiukasti kiinni siitä, että toiminta täyttää kansainväliset laatusuositukset, mikä todennetaan kolmen vuoden välein tehtävässä kansainvälisessä akkreditoinnissa.
Mikä on Klubitalo Klubitalo on vapaaehtoisuuteen perustuva jäsenyhteisö, jossa jäsenet ja palkatut työntekijät toimivat yhdenvertaisina. Jäsenet osallistuvat työntekijöiden ohella kaikkeen talon toimintaa koskevaan päätöksentekoon, suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Klubitalon toimintaympäristö on suunniteltu siten, että se tukee jäsenten toipumista ja talot toimivat aina tiiviissä yhteistyössä alueensa muiden toimijoiden kanssa. Klubitalot ovat kuntoutumisyhteisöjä, joiden jäseniksi voivat hakeutua kaikki henkilöt, joilla on tai on ollut mikä tahansa mielenterveyden ongelma tai sairaus. Toiminta on aikarajoitteetonta ja jäsen päättää miten ja kuinka usein hän käyttää Klubitalon tarjoamia mahdollisuuksia, kuten jäsenen tarpeisiin ja tavoitteisiin soveltuvaa opiskelua, vapaaehtoistyötä, vertaistukea tai virkistys- ja vapaa-ajan toimintaa. Klubitalon toiminta perustuu työpainotteiseen päiväohjelmaan. Se koostuu kaikista tehtävistä, joita tarvitaan toiminnan päivittäiseen ylläpitoon. Henkilöstö valmentaa, tukee ja ohjaa, mutta ei tee jäsenen puolesta. Työtehtävien avulla jäsen oppii uusia tietoja ja taitoja sekä kehittää työelämä- ja sosiaalisia valmiuksiaan. Jäsenen taitojen ja itseluottamuksen karttuessa hän voi osallistua yhdessä oppilaitosten kanssa järjestettyyn tuettuun opiskeluun, yhdessä työnantajien kanssa järjestettyyn siirtymätyökokeiluun tai tuettuun työllistymiseen tavallisessa työpaikassa. Tutkitusti toimiva ja kustannustehokas malli Klubitalotoiminnan vaikutuksia ja tuloksia seurataan ja arvioidaan systemaattisesti keräämällä tunnuslukuja ja palautetta osallistujilta. Tiedolla johtaminen sekä ammattitaitoiseen ja jatkuvasti osaamistaan uudistavaan henkilöstöön panostaminen ovat avaintekijöitä klubitalotoiminnan toteutuksessa. Eri maissa tehtyjen tutkimusten tulokset osoittavat, että osallistuminen Klubitalojen toimintaan:
Miksi Klubitalojen rahoituksen tulee jatkua Mikäli Klubitalon avustuksia leikataan ja toiminta supistuu tai loppuu, näkyy tämä kasvavana paineena ja kustannuksina julkisten, lakisääteisten palveluiden puolella, sillä mielenterveydellisiä haasteita kohdanneet ihmiset ja heidän tuen tarpeensa pysyvät. Klubitalotoiminnan päättyessä olisi todennäköistä, että Klubitalon jäsenten hyvinvointi alenisi merkittävästi; psyykkinen vointi huononisi, toimintakyky laskisi ja yksinäisyys, turvattomuus sekä itsemurhariski lisääntyisivät. Osa olisi vaarassa syrjäytyä kokonaan ja jäädä kaiken yhteiskunnallisen ja muun toiminnan ulkopuolelle. Läheisten ja omaisten kuormitus lisääntyisi merkittävästi, mikä myös näkyisi hyvin todennäköisesti palvelutarpeen kasvuna. Mielenterveydellisiä haasteita kohdanneilla henkilöillä ei ole paljon puolestapuhujia. Siksi haluamme tuoda heidän äänensä kuuluviin ja nostaa esiin suuren huolen tärkeän, toimintakykyä edistävän ja ylläpitävän toiminnan jatkumisesta. Haluamme myös lisätä tietoisuutta Klubitalojen toiminnasta ja vaikuttavuudesta - toiminnan loppuminen ei toisi taloudellisia säästöjä, vaan kustannukset päinvastoin kasvaisivat ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kuormittuisivat entisestään. Keskimäärin yhden Klubitalon koko vuosibudjetilla saadaan kaksi sairaansijaa erikoissairaanhoidosta. ”Näsinkulman Klubitalolle tullessani olin harhainen ja eristäytynyt. Klubitalolta saan vertaistukea ja elämänhallinta paranee.” (Jäsenkysely 2023) ”Tampereella on erittäin vaikea tilanne mielenterveyshoidon puolella. Jonotusaika hoitoon on kohdallani yli puoli vuotta. Klubitalo auttaa minua selviämään hengissä siihen asti, että saan hoitopaikan ja siitä eteenpäin.” (Jäsenkysely 2023) Christa Rajanti Toiminnanjohtaja Sopimusvuori ry https://www.sopimusvuori.fi/nasinkulma/ . LAAJA-ALAISTA ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TYÖTÄ IKÄIHMISTEN HYVÄN JA ITSENÄISEN ELÄMÄN MAHDOLLISTUMISEKSI25/10/2024
75 vuotta täyttäneistä henkilöistä reilu viidennes miehistä ja naisista kolmannes raportoi suuria vaikeuksia puolen kilometrin kävelyssä tai ei suoriudu siitä lainkaan. Lisäksi 75 vuotta täyttäneistä miehistä enää vain puolet ja naisista neljännes pystyi kyykistymään normaalisti. Suomessa vuosittain n. 7000 ikääntynyttä murtaa lonkkansa, josta aiheutuu inhimillisen kärsimyksen lisäksi kustannuksia yhteiskunnalle. Yhden lonkkamurtuman hoito maksaa yli 30 000 € vuodessa. Jos aiemmin kotona asunut henkilö siirtyy laitoshoitoon, ensimmäinen vuosi maksaa yli 50 000 €. Edelleen THL:n mukaan vuonna 2040 muistisairausdiagnoosin saaneita arvioidaan olevan Suomessa jo lähes neljännesmiljoona. Tiedetään myös, että ikäihmisissä on paljon ”digisyrjäytyneitä” ja samalla digitaalisista palveluista on tullut ensisijaisia mm. julkisissa palveluissa. Ikäihmisistä viidesosa ei käytä internettiä ollenkaan. Vielä tiedetään, että varttunut väki haluaa elää omannäköistä, itsenäistä elämää omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kukapa meistä ei haluaisi. Ennaltaehkäisevään työhön tulee panostaa Yllä mainittujen haasteiden taklaamisessa olennaisen tärkeää on laaja-alainen ennaltaehkäisevä työ, jota järjestöissä kuten ATK Seniorit Mukanetti ry ja Nääsville ry tehdään. Kaikilla ikäihmisillä ei ole samanlaisia taitoja tai kokemuksia digistä. Suomen ikääntyessä ikäihmisten asema palvelujen käyttäjinä pitää turvata ja tähän tarvitaan myös matalan kynnyksen digitukea. Riittävät digitaidot mahdollistavat paitsi pääsyn palveluiden äärelle myös mahdollisuuksia omien mielenkiinnon kohteiden parissa olemiseen lisäten elämän mielekkyyttä ja osallisuuden tunnetta. Digiosallisuuden toteutumisen edellytyksenä on matalan kynnyksen digiopastus, jota ATK Seniorit Mukanetti ry tarjoaa. Seniorit tarvitsevat opastusta niin laitteiden käyttöön kuin siihen, mitä niillä voi tehdä. Opastuksella vahvistetaan laitteita käyttävien henkilöiden osaamista ja rohkaistaan uusia käyttäjiä ottamaan askel, jos toinenkin digimaailman saloihin. Riittävä fyysinen toimintakyky mahdollistaa omatoimisen kotona asumisen sekä osallistumisen yhteiskuntaan ja yhteisöön, ja on siten tärkeä osa ikäihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia. Muistisairaudet ovat iäkkäiden yleisin, liikkumiskyvyn ongelmat toiseksi yleisin syy siirtyä ympärivuorokautiseen hoitoon. Kotona pärjääminen edellyttää riittävää liikkumiskykyä ja kognition tasoa. Tutkimusten mukaan ikäihmisten terveyttä ja toimintakykyä voidaan edistää vaikuttavilla toiminnoilla. Nääsville ry perustaa ennaltaehkäisevän toimintansa tutkittuun tietoon hyödyntäen mm. FINGER-tutkimuksen (THL 2018) ja gerontologisen liikuntatutkimuksen tuloksia. FINGER-tutkimus osoitti, että muistitoimintojen säilymistä voidaan tukea kiinnittämällä huomiota ravitsemukseen, liikunta- ja muistiharjoitteluun. Gerontologinen kaatumisten ennaltaehkäisytutkimus on osoittanut liikuntaharjoittelun tärkeyden ikäihmisten toimintakyvylle ja hyvinvoinnille. ”Digiä ja Fingeriä” ikäihmisten arkeen ATK Seniorit Mukanetti ry:n tavoitteena on edistää ikääntyvien henkilöiden valmiuksia hyödyntää tietotekniikkaa ja sukupolvien välistä tasa-arvoa tietotekniikan hallinnassa elämän kaikilla alueilla, myös silloin kun toimintakyky on rajoittunut. Tavoitteensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kaikille ikääntyville henkilöille maksuttomia opastustilaisuuksia ja edullista koulutusta tietoteknisten laitteiden käytössä Pirkanmaan alueella. Vuonna 2023 ATK Seniorit Mukanetti ry:n 104 vapaaehtoista vertaisohjaajaa kohtasi digiopastuksissa 2499, tietotekniikkakoulutuksissa 303 ja infotilaisuuksissa 2590 ikäihmistä Pirkanmaan alueella. Opastuksen avulla vaikutettiin ikäihmisten hyvinvointiin ja osallisuuteen usean näkökulman kautta. Vertaisten tuella seniorit oppivat älypuhelinten, taulutietokoneiden ja tietokoneen omatoimista käyttöä, sovellusten asentamista ja käyttöönottoa, julkisten sähköisten palveluiden käyttöä ym. Opastusta saaneiden oli verkon välityksellä mahdollista osallistua vaikkapa liikuntaryhmään tai käydä museossa virtuaalivierailulla, tehdä itsenäisesti aivotreenejä tai nojatuolimatkailla kaukomaille. WhatsApp-puheluiden käytön osaaminen mahdollisti esim. kaukana toisistaan asuvien isovanhempien ja lastenlasten välistä yhteydenpitoa, minkä voi ajatella vähentävän yksinäisyyden kokemusta. Vertaisohjaajille vapaaehtoistyö toi iloa ja merkityksellisyyttä elämään. Nääsville ry:n toiminnan tavoitteena on, että ikääntyneet asiakkaat saavat tutkimuksiin perustuvaa tietoa, keinoja ja motivaatiota toimintakyvystään (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) huolehtimiseen lisäten valmiuksiaan itsenäiseen kotona pärjäämiseen. Tavoitteena myös fyysisen kunnon kohentuminen. Asiakkaat määrittävät omat tavoitteensa, joiden toteutumista toiminnalla tuetaan ja edistetään. Pääosin toimintaa toteutetaan Tampereella. Vuonna 2023 toimintaa oli myös Nokialla, Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä. Toimintamuotoja ovat kurssit (esim. Kaatumisten ehkäisy-, Vireyttä vuosiin -elintapaneuvonta-, Virkeät ikämiehet- ja Treenaa tabletilla -kurssit) ja tietoiskut (esim. Ikääntyneen ravitsemus, Pidä huolta muististasi, Pystyssä pitäisi pysyä – mutta miten?) terveyden ja hyvinvoinnin teemoista, jatkuvat aivotreeniryhmät, etäliikuntaryhmät, fysioterapeuttien ja muistiohjaajien kotikäynnit, PopUp-muistineuvonta apteekeissa. Lisäksi Nääsville ry organisoi 70+ ikäisten kuntosalitoimintaa ja mahdollistaa FINGER-teemaista vapaaehtoistyötä. Vuonna 2023 toimintaan osallistui 4770 ikäihmistä, kohtaamiskertoja oli 26 353. kursseja järjestettiin 47, tietoiskuja 144, kuntosaliryhmäkertoja 934, aivotreenikertoja 713, vapaaehtoisten ohjaamia ryhmäkertoja 313. Nostoja laadullisista tuloksista: Kursseille osallistuneista 85 % oli saanut uutta tietoa kurssin aiheesta, 87 % koki kurssin lisänneen motivaatiota itsestä huolehtimiseen sekä koki pystyvänsä hyödyntämään kurssilta saamiaan tietoja ja taitoja arjessaan (n=348). Tietoiskuihin osallistuneista 77 % oli saanut uutta tietoa ja 88 % vinkkejä arkeensa (n=1415). Vapaaehtoisten ohjaamiin ryhmiin osallistuneista 92 % oli oppinut uusia asioita, 81 % oli kokenut ryhmätoiminnan virkistäneen mieltään (n=184). Tehdään yhdessä Ikäihmisiin kohdistuvan ennaltaehkäisevän työn parissa on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa panostaa entisestään yhteistyörakenteisiin hyvinvointialueen, kunnan ja järjestöjen välillä. Eri sektoreiden välisellä suunnitelmallisella ja tavoitteellisella yhteistyöllä saavutetaan parhaimmat tulokset niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Myös meidän järjestötoimijoiden on hyvä katsoa toisiamme entistä uteliaammin ja pyrkiä löytämään yhteistyötapoja asiakkaidemme terveyden ja hyvinvoinnin lisääntymiseksi.
Ovella on vastassa aikuinen, joka ottaa lapsen vastaan lämmöllä, sydämellä. Jännitys, joka vielä hetki sitten oli läsnä, on nyt poissa. Siitä lähtien aika kulkee kuin lentäen, leikkien ja pelaten uusien ja vanhojen ystävien kanssa. Lapsi on oppinut, että tämän hauskan paikan nimi on Toimela. Se menee kiinni nyt, mutta vanhemmat ovat tulleet jo kotiin töistä. Kotona on nyt joku, joka ottaa vastaan. Juuri ennen nukahtamistaan lapsi tuntee kuplivaa iloa ja turvaa. “Huomenna minä tiedän, mihin menen koulun jälkeen.”
Lähes 30 vuotta Toimela on mahdollistanut Hervannan alueella maksutonta, avointa ja yhteisöllistä toimintaa alakouluikäisille lapsille. Päivittäiset yli 70 kävijän määrät kertovat suuresta tarpeesta vapaa-ajanviettopaikalle, jossa voi leikkiä, jutella ja kokeilla uusia juttuja ympäristössä, jossa on aina läsnä olevia ja turvallisia aikuisia. Useat lapsista käyvät päivittäin. Toimela järjestää ilmaista harrastustoimintaa, esimerkiksi liikuntaa, musiikkia ja käsitöitä, sekä maksuttomia retkiä ja tapahtumia. Näin lapset saavat mahdollisuuden harrastaa ja saada erilaisia elämyksiä perheen varallisuudesta riippumatta. Ohjaajilta lapset saavat tukea läksyihin ja erilaisiin elämäntilanteisiin. Toimela on auki myös kesäisin, jolloin lapsen ei tarvitse viettää päiviään yksin vanhempien ollessa töissä. Kesälomallakin on paikka, minne mennä - missä on naurua, turvaa, iloa ja luovuutta. Tässä muutama vastaus Toimelan kävijältä, vapaaehtoiselta ja yhteistyökumppanilta, kun kysyimme, miten kävisi, jos Toimelaa ei olisi. "Mikäli Toimelan toiminta lakkaisi, en pystyisi enää hyödyntämään omia kykyjäni muiden auttamiseen. Olen saanut toimia vapaaehtoisena omalla tavallani ja kokenut auttamiseni tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Olen huomannut, kuinka pienelläkin avulla on suuri vaikutus apua tarvitsevaan. Mikäli mahdollisuuteni auttaa vietäisiin pois, vaikuttaisi se suuresti perheemme vapaa-ajan viettoon, omaan elämänlaatuun ja jossain määrin myös mielenterveyteen.", Toimelan vapaaehtoinen "Lapsilla on koko ajan vähemmän ja vähemmän tekemistä ruutuajan ulkopuolella. Toimela vastaa suureen läsnäolon ja yhdessäolon kysyntään. Ne lapset tarvitsevat Toimelaa erityisesti, joilla ei ole vanhemmat kotona koulupäivän jälkeen tai ne, jotka eivät itsenäisesti löydä arkeen itselleen kaveria. Toiminnan loppuminen olisi katastrofi monelle perheelle ja lapselle. Se ajaa lapset iltapäivisin yksin sisälle koteihin.", Toimelan yhteistyökumppani “Ei olisi paikkaa, mihin mennä koulun jälkeen, vaan pitäisi pyöriä yksin.”, Toimelassa käyvä lapsi *** Kello tulee kolme. Vihreä viiri laitetaan ulos merkiksi, että ovet ovat auki. Hiljalleen ihmiset lipuvat Täkylle, jossa oven avatessa tuoksuu kahvi ja kuuluu puheensorinaa. Kahvipöydän äärellä vaihdetaan kuulumisia ja ratkaistaan yhdessä päivän lehden mukana tullutta ristikkoa. Pienen biljardipöydän ympärillä käy kuhina ja kuuluu kannustushuutoja. Jotkut ovat innostuneet maalaamaan, kohta alkaa yhteinen taimien istutushetki. Jokaisella on takana omanlaisensa päivä omine tuntemuksineen, iloineen, suruineen, mutta hetken olemme tässä, yhdessä. Näin iltapäivä soljuu eteenpäin, kunnes koittaa aika sanoa heipat, mutta tiedämme, että huomenna näemme taas. On jotain, mitä odottaa ja mihin turvautua. Täky on toiminut Hervannassa 10 vuotta tukien ihmisten yhteisöllisyyttä ja taistellen yksinäisyyttä vastaan. Täky on avoin kaikille ja mahdollistaa varallisuudesta riippumatta erilaiset harrastus- ja retkimahdollisuudet. Täkyn kävijäkunta on hyvin sitoutunut toimintaan ja suurin osa kävijöistä käy toiminnassa useamman kerran viikossa. Jos Täkyä ei olisi, se vaikuttaisi yksinäisyyden ja hyvinvoinnin kokemukseen merkittävästi. Täkyn toiminnan loppuminen lisäisi mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarvetta ja kuormittaisi näitä palveluita lisää. Kysyimme kirjallisesti Täkyn kävijöiltä: "Miten sinun elämääsi vaikuttaisi, jos Täkyä ei enää olisi?". Tässä muutama vastauksista. "Tyhjältä elämä tuntuisi. Seinät kaatuu sitten päälle. Uusii masennus, ahdistus ja muut ongelmat." "Olisin paljon yksinäisempi, sosiaalisia suhteita olisi vaikeampi ylläpitää. Erilaiset tapahtumat ja retket jäisivät tekemättä/kokematta. Uudet ystävyyssuhteet jäisi syntymättä. Olen saanut päiviini sisältöä ja syyn lähteä kotoa jonnekin. Helpottanut masennusoireita. Joten en todellakaan pärjää ilman Täkyä. “ "Ei tulisi käytyä enää missään. Täkyyn on helppo mennä ja siellä saa olla oma itsensä ja siellä saa tehdä tai olla tekemättä. Siellä tapaa muita ihmisiä. Jos ei Täkyä olisi, niin erakoituisin kotio." "Iltapäivätoiminnan loppuminen johtaisi terveiden ihmissuhteiden vaihtumisen lisääntyvään yksinäisyyteen ja päihteiden käytön lisääntymiseen ja kaveriporukan vaihtumiseen enemmän syrjäytyneisiin ihmisiin." "Yksi tärkeimmistä yhteisöistä jäisi pois, eli yksinäistä olisi ilman Täkyä" *** Postiluukusta kilahtaa aamun lehti, kello tikittää seinällä. Katson käsiäni, jotka ovat nähneet ja kokeneet elämää jo niin paljon. Pitäisi kastella kasvit, mutta en taida jaksaa. Ovikello kilahtaa ja ovesta tulee ihminen. En muistanut, että tänään on sovittu tapaaminen vapaaehtoisen kanssa. Keitän kahvit ja katan pöytään pullaa. Joudun vähän hakemaan, millaista on jutella jonkun kanssa, en ole tehnyt sitä hetkeen. Alun jälkeen pystyn rentoutumaan. Vapaaehtoinen vaikuttaa turvalliselta, hän kuuntelee ja hänessä on iloa. Hetken minut nähdään, hetken minulla on joku, jolle kertoa tarinoita elämästäni, niistä palasista, jotka ovat tehneet minusta minut ja johtaneet tähän hetkeen. “Hei hei, nähdään taas”, hän sanoo ja sulkee oven. Taidan tänään kastellakin ne kasvit. Verkko on välittänyt jo yli 30 vuotta vapaaehtois- ja vertaisapua hervantalaisille ikäihmisille ja vammaisille, tukien näin heidän asumistaan kotona, edistäen heidän hyvinvointiaan sekä ennaltaehkäisten heidän yksinäisyyttään ja syrjäytymistään. Lisäksi Verkko pitää kaksi kertaa viikossa kohtaamispaikkaa eli kahvilaa, johon ikäihmiset voivat tulla itsenäisesti tai vapaaehtoisen avustamana viettämään aikaa. Kahvilassa ihmiset pääsevät kohtaamaan toisiaan, keskustelemaan kahvikupin äärellä ja osallistumaan erilaisiin ohjelmanumeroihin. Kahviloissa käy paljon ihmisiä ja ne ovatkin useille viikon kohokohtia. Verkko ohjaa myös yhdessä Tampereen eteläisen srk:n kanssa omaishoitajien ryhmää. Mikäli Verkon toiminta loppuisi, sillä olisi valtava vaikutus ikäihmisille, jotka saavat Verkon kautta apua arjen asioihin sekä tukea heidän sosiaaliseen elämäänsä. Vapaaehtoiset ja asiakkaat saavat avunvälityskeikasta vastavuoroisen ilon kokemuksen. Toiminta edistää myös vapaaehtoisten toimintakykyä ja sosiaalisia suhteita. Tässä muutama vastaus Verkon asiakkailta, vapaaehtoisilta ja yhteistyökumppaneilta, kun kysyimme, miten kävisi, jos Verkkoa ei olisi. "En pärjäisi ollenkaan. En osaisi mennä yksin palveluihin. Olette korvaamattomia ihmisiä. Vapaaehtoiset auttavat ilman palkkaa, kun potilasavustajia ei ole." Seija 79 v, Verkon asiakas "Olen löytänyt itselleni sopivan vapaaehtoistoiminnan ja saanut tukea ryhmän ohjaamiseen. Jos tämä loppuu, arkeeni tulee valtava aukko." Anna-Maija 69 v, Verkon vapaaehtoinen "Asiakkaillemme Verkon toiminta on tärkeää, vapaaehtoiset mahdollistavat asiakkaiden pääsyn palvelujen äärelle ja tulevat viikoittain juttu- ja ulkoilukavereiksi. Palvelukeskuksen hoitohenkilökunta ei aina näitä mainittuja asioita ehdi muun hoitotyön ohessa tekemään. Suurella osalla ikäihmisistä ei ole perheenjäseniä, jotka auttaisivat. Verkko auttaa aina!", Verkon yhteistyökumppani *** Yhdessä Selviytymisen Tuki YSTI Ry tarjoaa sosiaalialan palveluita ja vähentää ihmisten eriarvoisuutta ja yksinäisyyttä Hervannassa. Toiminta on yleishyödyllistä ja voittoa tavoittelematonta. YSTI ry:n toimintaa ohjaavat arvot ovat ihmislähtöisyys, yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys. Yksiköitämme ovat lasten ja nuorten vapaa-ajanviettopaikka Toimela, aikuisten tapaamispaikka Täky ja hervantalaisia ikäihmisiä ja vammaisia henkilöitä vapaaehtoisvoimin auttava Verkko. Emmi Tapola Täkyn ohjaaja Yhdessä selviytymisen tuki YSTI ry  Naiserityinen työ jää yhä nykypäivänäkin marginaaliin, vaikka tarve naisille suunnattuihin tiloihin ja palveluihin on tunnistettu jo pitkään. Monelle onkin haasteellista ymmärtää, minkä vuoksi naiset voivat tarvita omia palveluja.
Tarve naiserityisille tiloille ja palveluille ei ole uusi, vaan historian saatossa eri toimijat ovat edistäneet vahvasti naisten asemaa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia osana naiserityisiä palveluita. Jo 80-luvulla Naistenkartanon toiminnan painopistettä siirrettiin naisten raittiusliikkeestä kohti naisten päihderiippuvuuksien ehkäisyä ja hoitoa. Muutaman vuoden ajan yhdistyksellä ehti olla Naistenkartanona tunnettu, naisille suunnattu päihdehoitolaitos Leppävirralla. Yhdysvalloissa 70-luvulla taas kehitettiin naisille suunnattu päihderiippuvuuden itsehoito-ohjelma, joka syntyi sosiologi Jean Kirkpatrickin havainnosta AA-ryhmässä – kaikille sukupuolille avoin vertaistukiryhmä tuntui palvelevan lähinnä miesten tarpeita. 90-luvulla kyseinen hoito-ohjelma tuotiin Suomeen. Monen mutkan ja pitkän kehittämistyön seurauksena kyseinen hoito-ohjelma muuttui nykypäivän NOVAT-ryhmäksi – kaikille naisille suunnatuksi mielenterveyttä ja hyvinvointia tukevaksi vertaistukiryhmäksi. Naistenkartanon toiminta tukee kaikenlaisten naisten kokonaisvaltaista hyvinvointia Naistenkartanon tekemän naiserityisen työn erikoispiirre on se, että tarjoamme palveluitamme laajasti kaikille naisille taustasta riippumatta - mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on, että ihmiset löytävät toimintamme pariin ennen kuin omat haasteet ovat ehtineet kärjistyä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden heikentyminen, yhteiskunnallisen epävarmuuden lisääntyminen ja leikkaukset järjestökentällä tehtävään työhön tuovat kuitenkin uudenlaisia uhkakuvia toiminnan järjestämiseen, jolloin myös ennaltaehkäisevä työ voi todellisuudessa tarkoittaa hyvin haastavien elämäntilanteiden parissa painimista. Yli 80 % loppukyselyymme vastanneista koki tärkeäksi sen, että Naistenkartanon ryhmät kokoontuivat naisten kesken. Naisten välinen solidaarisuus ei välttämättä ole itsestään selvää, mutta usein ryhmäprosessin aikana tämä luottamus vahvistui ja yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyi. Vastaajat kokivat tärkeäksi sen, että ryhmäläisillä oli ymmärrystä nimenomaan naisten kohtaamista ongelmista. Naisille suunnatuissa ryhmissä pystyi luottamaan siihen, ettei oma puheenvuoro tulisi mitätöidyksi sillä perusteella, että on nainen. Naistenkartanon toiminnan painopiste on niissä yhteisissä kokemuksissa, joita epätasa-arvoisessa yhteiskunnassamme elävät naiset kokevat. Usein tunnistettujen haasteiden taustalta löytyykin yhteisiä juurisyitä, joista keskeisimpiä ovat naisiin kohdistetut ennakko-oletukset ja naisille asetettu tarkkarajainen rooli yhteiskunnassamme. Ymmärrys vastaavanlaisista naisten elämään merkittävällä tavalla vaikuttavista teemoista ovat naiserityisen työn ytimessä. Ideaalitilanteessa emme tarvitsisi palveluita, jotka ovat kohdistettu eri sukupuolille. Tällaisessa maailmassa meistä jokainen tulisi kohdatuiksi omana itsenämme, ei sukupuolirooleista tai stereotypioista käsin. Naiserityistä työtä kuitenkin tarvitaan yhteiskunnassa, jossa joka kolmanteen naiseen kohdistetaan lähisuhdeväkivaltaa, lähes 90% naisista kohtaa seksuaalista häirintää ja lähes jokaisella ihmisellä on naisiin kohdistuvia vahingollisia ennakkoluuloja. Vastaavanlaiset vahvasti sukupuolittuneet ilmiöt haastavat naisten hyvinvointia merkittävällä tavalla. Naisille suunnatuista palveluista leikkaaminen olisi kestämätön ratkaisu, sillä vastaavanlaiselle toiminnalle on edelleen selkeä tarve sosiaali- ja terveysalan kentällä. Yhteiskunnassamme on edelleen valtavasti ihmisten hyvinvointia haastavia sukupuolittuneita ilmiöitä, joihin voidaan tarttua tarjoamalla sukupuolierityisiä palveluja ja esimerkiksi juuri vertaisryhmiä. Matkalla kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa on todettu tarve eri sukupuolille kohdennettuihin palveluihin – naiserityistä työtä tarvitaan edelleen! -Saija Savolainen, Naistenkartanon Pirkanmaan asiakaskoordinaattori Kiinnostaako naiserityisyys? Voit lukea siitä lisää blogissamme: https://www.naistenkartano.com/mita-on-naiserityinen-tyo/ https://www.naistenkartano.com/naiserityista-tarvitaan/ https://www.naistenkartano.com/miksi-toimintamme-suunnattu-vain-naisille/ Naistenkartano tarjoaa myös koulutuksia mm. naiserityisyydestä. Olethan yhteydessä [email protected] mikäli kiinnostuit!
Yhteisöllisyyden merkitys ”Turvallisuus, lempeys, ihmisiä erilaisilla taustoilla ja aatteilla, mutta silti kunnioitetaan yhteistä tilaa.” ”Yhteisen tekemisen äärellä kohtaa ihmisiä, keiden kanssa ei muutoin viettäisi aikaa. Tämä avartaa ja antaa uudenlaisia näkökulmia.” ”Ei tarvitse pitää maskia, saa olla oma itsensä.” Nuorten kertomuksista kävi ilmi, että yhteisöllisyys on järjestöjen tärkein anti. Yhteisöllisyys mahdollistaa turvallisen ja hyväksyvän ympäristön, jossa voi kohdata erilaisia ihmisiä ja oppia heiltä. Tämä yhteisöllisyys tukee yksilön hyvinvointia, kasvattaa sosiaalista pääomaa ja tarjoaa mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä. Nuoret kokivat voivansa olla toiminnassa omia itsejään ilman tarvetta esittää jotain muuta, mikä lisää merkittävästi hyvinvointia ja itsevarmuutta. Toiminta ja vaikuttaminen ”Toimintaa, ilmaisia harrastusmahdollisuuksia, vaikuttamista itselle tärkeisiin asioihin ja aktivismia, hyvän tekemistä toisille.” ” Työpaikan, opiskelupaikan, mahdollisuuden kokeilla omia voimavaroja. ” ”Vaikuttaminen, sillai omilla voimavaroilla” ” Oon saanut auttaa ja tukea muita, kun itse on siihen nyt pystynyt.” ”Parasta on kun joku ei sillai tiedä tai ajattelee vaikka nihkeästi ja keskusteluiden jälkeen onkin, että aa nyt ymmärrän paremmin tästäkin.” Järjestöt tarjoavat nuorille mahdollisuuksia osallistua toimintaan, harrastaa ja vaikuttaa tärkeinä pitämiinsä asioihin. Ne mahdollistavat aktivismin ja hyvän tekemisen toisille, ja voivat avata ovia työ- ja opiskelupaikkoihin. Järjestöissä nuoret voivat kokeilla omia voimavarojaan, auttaa muita ja kehittää itseään monin tavoin. Mitä jos järjestöjä ei olisi? ”Radikalisoituminen.” ” Yhden asian tai aatteen ympärille keskittyneitä ihmisiä, kuplia.” ” Huonoja juttuja. Jos katoaa järkevä tekeminen, niin vaihtoehtoista tekemistä – hölmöilyä.” ”Kuilu kasvaa.” ” Ei mahdollisuutta kasvuun ja kuntoutumiseen.” ” Paskaahan se olisi.” ” Olisi aika saatanan ankeaa. ” Yksi keskeisistä huolenaiheista nuorilla oli radikalisoitumisen lisääntyminen. Ilman järjestöjä ja niiden tarjoamia turvallisia tiloja ja yhteisöjä, ihmiset saattaisivat hakeutua yhden asian tai aatteen ympärille muodostuviin ryhmiin, jotka voivat olla äärimmäisiä tai haitallisia. Tämä voisi johtaa polarisaation ja sosiaalisten kuplien muodostumiseen, mikä heikentäisi yhteiskunnan yhtenäisyyttä ja lisäisi jännitteitä. ”Yhteisöllisyyttä haetaan, joten sitä haettaisiin jatkossakin. Eikä ne yhteisöt ole välttämättä kovin terveitä tai yhteiskuntarauhaa tukevia.” ” Jos ei pääse toimintaan ja vaikuttamaan tai löydä yhteisöä, niin se haetaan jollain muulla tavoin.” Osallisuus, joka tarkoittaa aktiivista osallistumista ja vaikuttamista ympäröivään maailmaan, on järjestöjen keskeinen tarjoama kokemus. Nuoret kuvasivat, että ilman järjestöjä heitä uhkaisi välinpitämättömyys, syrjäytyminen ja vieraantuminen. Järjestöt estävät näitä ilmiöitä tarjoamalla yhteisöjä, joissa voi hyödyntää vahvuuksiaan ja tuntea kuuluvansa johonkin sekä vaikuttaa itselleen tärkeään asiaan. Yhteenveto Järjestöissä kokeillaan uusia asioita, joskus se on uutta harrastusta ja toisinaan puhumista satapäiselle yleisölle. Opetellaan uudenlaisia taitoja. Toisille se on arjenhallinnan taitojen opettelua tuetusti ja toisille ammatillisten taitojen vahvistamista. Järjestöissä vaikutetaan. Toisinaan se on oman lähiympäristön vaikuttamista ja toisinaan muutetaan maailmaa isolla pensselillä. Järjestöissä koetaan yhteisöllisyyttä ja saadaan merkityksellisyyttä elämään. Järjestöjen puuttuminen jättäisi suuren aukon yhteiskuntaan. Järjestöt tarjoavat turvallisia ja kehittäviä yhteisöjä, joissa nuoret voivat kasvaa, kehittyä ja tuntea olevansa osa jotain suurempaa. Mennä kohti opiskelua ja työelämää, oman näköistä elämää. Perustarpeemme on saada arvostusta, kokea turvaa, kuulua porukkaan ja vaikuttaa ympäristöön tehden siitä reilumman. Miten sinä edistät omia perustarpeitasi? Moni edistää niitä järjestöissä. Perustarpeemme (Liisa Uusitalo-Arola) Kunnia, arvostus, näkyvyys, asema joukossa Henkinen ja fyysinen turvallisuus, asioitten ennustettavuus Tunne että tiedät, osaat, hallitset ja pärjäät Tunne että kuulut porukkaan, sinusta pidetään ja välitetään Reiluus ja tasapuolisuus Eeva-Kaisa Hohenthal Toiminnanjohtaja YAD ry  Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Yksinäisyydestä yhteyteen -hankkeessa (2022–2024) olemme kehittäneet toimintamalleja yksin asuvien muistisairaiden syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi. Työssä on korostunut etsivän vanhustyön ja ikäihmisten pariin jalkautumisen merkitys. Yksin asuvat muistisairaat ovat itsessään jo haastava ryhmä tavoittaa ja saada sitoutumaan toimintaan, koska heillä ei ole kotona ketään läheistä, joka muistuttaisi tai ohjaisi heitä toiminnan pariin. Järjestöjen matalan kynnyksen palvelujen tarve korostuu yksin asuvan muistisairaan hoitopolulla. Kohderyhmään kuuluvien mieltä on askarruttanut, miten seuranta ja hoito jatkuu diagnoosin jälkeen. Muistiyhdistys on tässä avainasemassa antamassa tietoa ja ohjausta tarjolla olevista palveluista sekä järjestämällä vertaistukiryhmiä.
Toiminnassa mukana olevilla on korostunut huoli omasta tulevaisuudesta ja siitä, miten he pärjäävät sairauden edetessä yksin kotona. Jotkut asiakkaat ovat olleet tosi yksinäisiä, eikä heillä ole ollut ketään läheistä elämässään. Monelle hankkeen Tuttavapiiri® -ryhmätoiminta on ollut ainoa paikka, jossa he ovat käyneet kodin ulkopuolella. Osa koki aluksi jännittäväksi toimintaan lähtemisen, kun he olivat tottuneet olemaan niin paljon itsekseen, mutta ohjaajien rohkaisulla heidätkin saatiin kiinnitettyä ryhmään. Asiakkaat ovat olleet todella kiitollisia, kun ovat lähteneet mukaan toimintaan, erityistä kiitosta on tullut saadusta tiedosta ja vertaistuesta. Pirkanmaalla on tällä hetkellä 25 000 yksin asuvaa 75-vuotta täyttänyttä henkilöä ja Sotkanetin selvityksen mukaan Pirkanmaalaisista 75-vuotta täyttäneistä vajaa 9 % kokee muistinsa huonoksi. Yksin asuvien muistisairaiden erityiselle tuelle on siis iso tarve Pirkanmaalla, mikä on tullut esiin vahvasti myös hankkeen asiakaspalautteissa. On tärkeää, että tietoa ja vertaistukea on tarjolla heti sairauden alkuvaiheessa. Toimintaan osallistuneen asiakkaan sanoin: ”Se oli hirveän tärkeää, että minua ymmärrettiin. Loppu oli kaikkein tärkein (viimeinen ryhmäkerta "Tulevaisuuteen varautuminen"), kun on tämmönen ihminen, joka ei ole koskaan tarvinnut apua, ja on ollut vaikea hyväksyä (avuntarvetta sairauden myötä). Minä olen saanut loppuelämän eväitä. Täällä on ollut hyvä käydä, ei tarvinnut nolostua eikä hävetä ja tämä on ollut aivan ratkaisevaa minun elämälle.” Mirjami Ponsimaa, projektivastaava Yksinäisyydestä yhteyteen -hanke, Pirkanmaan Muistiyhdistys ry |
Laatija#JosMeitäEiOlisi -kampanjan blogin kirjoittajina toimivat kampanjassa mukana olevat järjestöt arkisto
marraskuu 2024
Kategoriat |
RSS-syöte