Klubitalomenetelmä on määritelty kansainvälisissä laatusuosituksissa. Kansainvälinen Klubitalojen järjestö (Clubhouse International) koordinoi toiminnan kehittämistä maailmanlaajuisesti, sekä Euroopan Klubitalojen järjestö (Clubhouse Europe) vastaavasti Euroopassa. Kun Klubitalon toiminta järjestetään laatusuositusten mukaisesti, sen vaikutukset hyödyttävät tutkitusti kuntoutujajäseniä, heidän läheisiään, rahoittajatahoja ja sosiaaliturvarahastoja mm. vähentämällä perinteisen psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta, käyttöä ja kustannuksia. Näsinkulman Klubitalolla on pidetty tiukasti kiinni siitä, että toiminta täyttää kansainväliset laatusuositukset, mikä todennetaan kolmen vuoden välein tehtävässä kansainvälisessä akkreditoinnissa.
Mikä on Klubitalo Klubitalo on vapaaehtoisuuteen perustuva jäsenyhteisö, jossa jäsenet ja palkatut työntekijät toimivat yhdenvertaisina. Jäsenet osallistuvat työntekijöiden ohella kaikkeen talon toimintaa koskevaan päätöksentekoon, suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Klubitalon toimintaympäristö on suunniteltu siten, että se tukee jäsenten toipumista ja talot toimivat aina tiiviissä yhteistyössä alueensa muiden toimijoiden kanssa. Klubitalot ovat kuntoutumisyhteisöjä, joiden jäseniksi voivat hakeutua kaikki henkilöt, joilla on tai on ollut mikä tahansa mielenterveyden ongelma tai sairaus. Toiminta on aikarajoitteetonta ja jäsen päättää miten ja kuinka usein hän käyttää Klubitalon tarjoamia mahdollisuuksia, kuten jäsenen tarpeisiin ja tavoitteisiin soveltuvaa opiskelua, vapaaehtoistyötä, vertaistukea tai virkistys- ja vapaa-ajan toimintaa. Klubitalon toiminta perustuu työpainotteiseen päiväohjelmaan. Se koostuu kaikista tehtävistä, joita tarvitaan toiminnan päivittäiseen ylläpitoon. Henkilöstö valmentaa, tukee ja ohjaa, mutta ei tee jäsenen puolesta. Työtehtävien avulla jäsen oppii uusia tietoja ja taitoja sekä kehittää työelämä- ja sosiaalisia valmiuksiaan. Jäsenen taitojen ja itseluottamuksen karttuessa hän voi osallistua yhdessä oppilaitosten kanssa järjestettyyn tuettuun opiskeluun, yhdessä työnantajien kanssa järjestettyyn siirtymätyökokeiluun tai tuettuun työllistymiseen tavallisessa työpaikassa. Tutkitusti toimiva ja kustannustehokas malli Klubitalotoiminnan vaikutuksia ja tuloksia seurataan ja arvioidaan systemaattisesti keräämällä tunnuslukuja ja palautetta osallistujilta. Tiedolla johtaminen sekä ammattitaitoiseen ja jatkuvasti osaamistaan uudistavaan henkilöstöön panostaminen ovat avaintekijöitä klubitalotoiminnan toteutuksessa. Eri maissa tehtyjen tutkimusten tulokset osoittavat, että osallistuminen Klubitalojen toimintaan:
Miksi Klubitalojen rahoituksen tulee jatkua Mikäli Klubitalon avustuksia leikataan ja toiminta supistuu tai loppuu, näkyy tämä kasvavana paineena ja kustannuksina julkisten, lakisääteisten palveluiden puolella, sillä mielenterveydellisiä haasteita kohdanneet ihmiset ja heidän tuen tarpeensa pysyvät. Klubitalotoiminnan päättyessä olisi todennäköistä, että Klubitalon jäsenten hyvinvointi alenisi merkittävästi; psyykkinen vointi huononisi, toimintakyky laskisi ja yksinäisyys, turvattomuus sekä itsemurhariski lisääntyisivät. Osa olisi vaarassa syrjäytyä kokonaan ja jäädä kaiken yhteiskunnallisen ja muun toiminnan ulkopuolelle. Läheisten ja omaisten kuormitus lisääntyisi merkittävästi, mikä myös näkyisi hyvin todennäköisesti palvelutarpeen kasvuna. Mielenterveydellisiä haasteita kohdanneilla henkilöillä ei ole paljon puolestapuhujia. Siksi haluamme tuoda heidän äänensä kuuluviin ja nostaa esiin suuren huolen tärkeän, toimintakykyä edistävän ja ylläpitävän toiminnan jatkumisesta. Haluamme myös lisätä tietoisuutta Klubitalojen toiminnasta ja vaikuttavuudesta - toiminnan loppuminen ei toisi taloudellisia säästöjä, vaan kustannukset päinvastoin kasvaisivat ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kuormittuisivat entisestään. Keskimäärin yhden Klubitalon koko vuosibudjetilla saadaan kaksi sairaansijaa erikoissairaanhoidosta. ”Näsinkulman Klubitalolle tullessani olin harhainen ja eristäytynyt. Klubitalolta saan vertaistukea ja elämänhallinta paranee.” (Jäsenkysely 2023) ”Tampereella on erittäin vaikea tilanne mielenterveyshoidon puolella. Jonotusaika hoitoon on kohdallani yli puoli vuotta. Klubitalo auttaa minua selviämään hengissä siihen asti, että saan hoitopaikan ja siitä eteenpäin.” (Jäsenkysely 2023) Christa Rajanti Toiminnanjohtaja Sopimusvuori ry https://www.sopimusvuori.fi/nasinkulma/ .
0 Kommentit
LAAJA-ALAISTA ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TYÖTÄ IKÄIHMISTEN HYVÄN JA ITSENÄISEN ELÄMÄN MAHDOLLISTUMISEKSI25/10/2024 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä reilu viidennes miehistä ja naisista kolmannes raportoi suuria vaikeuksia puolen kilometrin kävelyssä tai ei suoriudu siitä lainkaan. Lisäksi 75 vuotta täyttäneistä miehistä enää vain puolet ja naisista neljännes pystyi kyykistymään normaalisti. Suomessa vuosittain n. 7000 ikääntynyttä murtaa lonkkansa, josta aiheutuu inhimillisen kärsimyksen lisäksi kustannuksia yhteiskunnalle. Yhden lonkkamurtuman hoito maksaa yli 30 000 € vuodessa. Jos aiemmin kotona asunut henkilö siirtyy laitoshoitoon, ensimmäinen vuosi maksaa yli 50 000 €. Edelleen THL:n mukaan vuonna 2040 muistisairausdiagnoosin saaneita arvioidaan olevan Suomessa jo lähes neljännesmiljoona. Tiedetään myös, että ikäihmisissä on paljon ”digisyrjäytyneitä” ja samalla digitaalisista palveluista on tullut ensisijaisia mm. julkisissa palveluissa. Ikäihmisistä viidesosa ei käytä internettiä ollenkaan. Vielä tiedetään, että varttunut väki haluaa elää omannäköistä, itsenäistä elämää omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kukapa meistä ei haluaisi. Ennaltaehkäisevään työhön tulee panostaa Yllä mainittujen haasteiden taklaamisessa olennaisen tärkeää on laaja-alainen ennaltaehkäisevä työ, jota järjestöissä kuten ATK Seniorit Mukanetti ry ja Nääsville ry tehdään. Kaikilla ikäihmisillä ei ole samanlaisia taitoja tai kokemuksia digistä. Suomen ikääntyessä ikäihmisten asema palvelujen käyttäjinä pitää turvata ja tähän tarvitaan myös matalan kynnyksen digitukea. Riittävät digitaidot mahdollistavat paitsi pääsyn palveluiden äärelle myös mahdollisuuksia omien mielenkiinnon kohteiden parissa olemiseen lisäten elämän mielekkyyttä ja osallisuuden tunnetta. Digiosallisuuden toteutumisen edellytyksenä on matalan kynnyksen digiopastus, jota ATK Seniorit Mukanetti ry tarjoaa. Seniorit tarvitsevat opastusta niin laitteiden käyttöön kuin siihen, mitä niillä voi tehdä. Opastuksella vahvistetaan laitteita käyttävien henkilöiden osaamista ja rohkaistaan uusia käyttäjiä ottamaan askel, jos toinenkin digimaailman saloihin. Riittävä fyysinen toimintakyky mahdollistaa omatoimisen kotona asumisen sekä osallistumisen yhteiskuntaan ja yhteisöön, ja on siten tärkeä osa ikäihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia. Muistisairaudet ovat iäkkäiden yleisin, liikkumiskyvyn ongelmat toiseksi yleisin syy siirtyä ympärivuorokautiseen hoitoon. Kotona pärjääminen edellyttää riittävää liikkumiskykyä ja kognition tasoa. Tutkimusten mukaan ikäihmisten terveyttä ja toimintakykyä voidaan edistää vaikuttavilla toiminnoilla. Nääsville ry perustaa ennaltaehkäisevän toimintansa tutkittuun tietoon hyödyntäen mm. FINGER-tutkimuksen (THL 2018) ja gerontologisen liikuntatutkimuksen tuloksia. FINGER-tutkimus osoitti, että muistitoimintojen säilymistä voidaan tukea kiinnittämällä huomiota ravitsemukseen, liikunta- ja muistiharjoitteluun. Gerontologinen kaatumisten ennaltaehkäisytutkimus on osoittanut liikuntaharjoittelun tärkeyden ikäihmisten toimintakyvylle ja hyvinvoinnille. ”Digiä ja Fingeriä” ikäihmisten arkeen ATK Seniorit Mukanetti ry:n tavoitteena on edistää ikääntyvien henkilöiden valmiuksia hyödyntää tietotekniikkaa ja sukupolvien välistä tasa-arvoa tietotekniikan hallinnassa elämän kaikilla alueilla, myös silloin kun toimintakyky on rajoittunut. Tavoitteensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kaikille ikääntyville henkilöille maksuttomia opastustilaisuuksia ja edullista koulutusta tietoteknisten laitteiden käytössä Pirkanmaan alueella. Vuonna 2023 ATK Seniorit Mukanetti ry:n 104 vapaaehtoista vertaisohjaajaa kohtasi digiopastuksissa 2499, tietotekniikkakoulutuksissa 303 ja infotilaisuuksissa 2590 ikäihmistä Pirkanmaan alueella. Opastuksen avulla vaikutettiin ikäihmisten hyvinvointiin ja osallisuuteen usean näkökulman kautta. Vertaisten tuella seniorit oppivat älypuhelinten, taulutietokoneiden ja tietokoneen omatoimista käyttöä, sovellusten asentamista ja käyttöönottoa, julkisten sähköisten palveluiden käyttöä ym. Opastusta saaneiden oli verkon välityksellä mahdollista osallistua vaikkapa liikuntaryhmään tai käydä museossa virtuaalivierailulla, tehdä itsenäisesti aivotreenejä tai nojatuolimatkailla kaukomaille. WhatsApp-puheluiden käytön osaaminen mahdollisti esim. kaukana toisistaan asuvien isovanhempien ja lastenlasten välistä yhteydenpitoa, minkä voi ajatella vähentävän yksinäisyyden kokemusta. Vertaisohjaajille vapaaehtoistyö toi iloa ja merkityksellisyyttä elämään. Nääsville ry:n toiminnan tavoitteena on, että ikääntyneet asiakkaat saavat tutkimuksiin perustuvaa tietoa, keinoja ja motivaatiota toimintakyvystään (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) huolehtimiseen lisäten valmiuksiaan itsenäiseen kotona pärjäämiseen. Tavoitteena myös fyysisen kunnon kohentuminen. Asiakkaat määrittävät omat tavoitteensa, joiden toteutumista toiminnalla tuetaan ja edistetään. Pääosin toimintaa toteutetaan Tampereella. Vuonna 2023 toimintaa oli myös Nokialla, Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä. Toimintamuotoja ovat kurssit (esim. Kaatumisten ehkäisy-, Vireyttä vuosiin -elintapaneuvonta-, Virkeät ikämiehet- ja Treenaa tabletilla -kurssit) ja tietoiskut (esim. Ikääntyneen ravitsemus, Pidä huolta muististasi, Pystyssä pitäisi pysyä – mutta miten?) terveyden ja hyvinvoinnin teemoista, jatkuvat aivotreeniryhmät, etäliikuntaryhmät, fysioterapeuttien ja muistiohjaajien kotikäynnit, PopUp-muistineuvonta apteekeissa. Lisäksi Nääsville ry organisoi 70+ ikäisten kuntosalitoimintaa ja mahdollistaa FINGER-teemaista vapaaehtoistyötä. Vuonna 2023 toimintaan osallistui 4770 ikäihmistä, kohtaamiskertoja oli 26 353. kursseja järjestettiin 47, tietoiskuja 144, kuntosaliryhmäkertoja 934, aivotreenikertoja 713, vapaaehtoisten ohjaamia ryhmäkertoja 313. Nostoja laadullisista tuloksista: Kursseille osallistuneista 85 % oli saanut uutta tietoa kurssin aiheesta, 87 % koki kurssin lisänneen motivaatiota itsestä huolehtimiseen sekä koki pystyvänsä hyödyntämään kurssilta saamiaan tietoja ja taitoja arjessaan (n=348). Tietoiskuihin osallistuneista 77 % oli saanut uutta tietoa ja 88 % vinkkejä arkeensa (n=1415). Vapaaehtoisten ohjaamiin ryhmiin osallistuneista 92 % oli oppinut uusia asioita, 81 % oli kokenut ryhmätoiminnan virkistäneen mieltään (n=184). Tehdään yhdessä Ikäihmisiin kohdistuvan ennaltaehkäisevän työn parissa on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa panostaa entisestään yhteistyörakenteisiin hyvinvointialueen, kunnan ja järjestöjen välillä. Eri sektoreiden välisellä suunnitelmallisella ja tavoitteellisella yhteistyöllä saavutetaan parhaimmat tulokset niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Myös meidän järjestötoimijoiden on hyvä katsoa toisiamme entistä uteliaammin ja pyrkiä löytämään yhteistyötapoja asiakkaidemme terveyden ja hyvinvoinnin lisääntymiseksi.
Ovella on vastassa aikuinen, joka ottaa lapsen vastaan lämmöllä, sydämellä. Jännitys, joka vielä hetki sitten oli läsnä, on nyt poissa. Siitä lähtien aika kulkee kuin lentäen, leikkien ja pelaten uusien ja vanhojen ystävien kanssa. Lapsi on oppinut, että tämän hauskan paikan nimi on Toimela. Se menee kiinni nyt, mutta vanhemmat ovat tulleet jo kotiin töistä. Kotona on nyt joku, joka ottaa vastaan. Juuri ennen nukahtamistaan lapsi tuntee kuplivaa iloa ja turvaa. “Huomenna minä tiedän, mihin menen koulun jälkeen.”
Lähes 30 vuotta Toimela on mahdollistanut Hervannan alueella maksutonta, avointa ja yhteisöllistä toimintaa alakouluikäisille lapsille. Päivittäiset yli 70 kävijän määrät kertovat suuresta tarpeesta vapaa-ajanviettopaikalle, jossa voi leikkiä, jutella ja kokeilla uusia juttuja ympäristössä, jossa on aina läsnä olevia ja turvallisia aikuisia. Useat lapsista käyvät päivittäin. Toimela järjestää ilmaista harrastustoimintaa, esimerkiksi liikuntaa, musiikkia ja käsitöitä, sekä maksuttomia retkiä ja tapahtumia. Näin lapset saavat mahdollisuuden harrastaa ja saada erilaisia elämyksiä perheen varallisuudesta riippumatta. Ohjaajilta lapset saavat tukea läksyihin ja erilaisiin elämäntilanteisiin. Toimela on auki myös kesäisin, jolloin lapsen ei tarvitse viettää päiviään yksin vanhempien ollessa töissä. Kesälomallakin on paikka, minne mennä - missä on naurua, turvaa, iloa ja luovuutta. Tässä muutama vastaus Toimelan kävijältä, vapaaehtoiselta ja yhteistyökumppanilta, kun kysyimme, miten kävisi, jos Toimelaa ei olisi. "Mikäli Toimelan toiminta lakkaisi, en pystyisi enää hyödyntämään omia kykyjäni muiden auttamiseen. Olen saanut toimia vapaaehtoisena omalla tavallani ja kokenut auttamiseni tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Olen huomannut, kuinka pienelläkin avulla on suuri vaikutus apua tarvitsevaan. Mikäli mahdollisuuteni auttaa vietäisiin pois, vaikuttaisi se suuresti perheemme vapaa-ajan viettoon, omaan elämänlaatuun ja jossain määrin myös mielenterveyteen.", Toimelan vapaaehtoinen "Lapsilla on koko ajan vähemmän ja vähemmän tekemistä ruutuajan ulkopuolella. Toimela vastaa suureen läsnäolon ja yhdessäolon kysyntään. Ne lapset tarvitsevat Toimelaa erityisesti, joilla ei ole vanhemmat kotona koulupäivän jälkeen tai ne, jotka eivät itsenäisesti löydä arkeen itselleen kaveria. Toiminnan loppuminen olisi katastrofi monelle perheelle ja lapselle. Se ajaa lapset iltapäivisin yksin sisälle koteihin.", Toimelan yhteistyökumppani “Ei olisi paikkaa, mihin mennä koulun jälkeen, vaan pitäisi pyöriä yksin.”, Toimelassa käyvä lapsi *** Kello tulee kolme. Vihreä viiri laitetaan ulos merkiksi, että ovet ovat auki. Hiljalleen ihmiset lipuvat Täkylle, jossa oven avatessa tuoksuu kahvi ja kuuluu puheensorinaa. Kahvipöydän äärellä vaihdetaan kuulumisia ja ratkaistaan yhdessä päivän lehden mukana tullutta ristikkoa. Pienen biljardipöydän ympärillä käy kuhina ja kuuluu kannustushuutoja. Jotkut ovat innostuneet maalaamaan, kohta alkaa yhteinen taimien istutushetki. Jokaisella on takana omanlaisensa päivä omine tuntemuksineen, iloineen, suruineen, mutta hetken olemme tässä, yhdessä. Näin iltapäivä soljuu eteenpäin, kunnes koittaa aika sanoa heipat, mutta tiedämme, että huomenna näemme taas. On jotain, mitä odottaa ja mihin turvautua. Täky on toiminut Hervannassa 10 vuotta tukien ihmisten yhteisöllisyyttä ja taistellen yksinäisyyttä vastaan. Täky on avoin kaikille ja mahdollistaa varallisuudesta riippumatta erilaiset harrastus- ja retkimahdollisuudet. Täkyn kävijäkunta on hyvin sitoutunut toimintaan ja suurin osa kävijöistä käy toiminnassa useamman kerran viikossa. Jos Täkyä ei olisi, se vaikuttaisi yksinäisyyden ja hyvinvoinnin kokemukseen merkittävästi. Täkyn toiminnan loppuminen lisäisi mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarvetta ja kuormittaisi näitä palveluita lisää. Kysyimme kirjallisesti Täkyn kävijöiltä: "Miten sinun elämääsi vaikuttaisi, jos Täkyä ei enää olisi?". Tässä muutama vastauksista. "Tyhjältä elämä tuntuisi. Seinät kaatuu sitten päälle. Uusii masennus, ahdistus ja muut ongelmat." "Olisin paljon yksinäisempi, sosiaalisia suhteita olisi vaikeampi ylläpitää. Erilaiset tapahtumat ja retket jäisivät tekemättä/kokematta. Uudet ystävyyssuhteet jäisi syntymättä. Olen saanut päiviini sisältöä ja syyn lähteä kotoa jonnekin. Helpottanut masennusoireita. Joten en todellakaan pärjää ilman Täkyä. “ "Ei tulisi käytyä enää missään. Täkyyn on helppo mennä ja siellä saa olla oma itsensä ja siellä saa tehdä tai olla tekemättä. Siellä tapaa muita ihmisiä. Jos ei Täkyä olisi, niin erakoituisin kotio." "Iltapäivätoiminnan loppuminen johtaisi terveiden ihmissuhteiden vaihtumisen lisääntyvään yksinäisyyteen ja päihteiden käytön lisääntymiseen ja kaveriporukan vaihtumiseen enemmän syrjäytyneisiin ihmisiin." "Yksi tärkeimmistä yhteisöistä jäisi pois, eli yksinäistä olisi ilman Täkyä" *** Postiluukusta kilahtaa aamun lehti, kello tikittää seinällä. Katson käsiäni, jotka ovat nähneet ja kokeneet elämää jo niin paljon. Pitäisi kastella kasvit, mutta en taida jaksaa. Ovikello kilahtaa ja ovesta tulee ihminen. En muistanut, että tänään on sovittu tapaaminen vapaaehtoisen kanssa. Keitän kahvit ja katan pöytään pullaa. Joudun vähän hakemaan, millaista on jutella jonkun kanssa, en ole tehnyt sitä hetkeen. Alun jälkeen pystyn rentoutumaan. Vapaaehtoinen vaikuttaa turvalliselta, hän kuuntelee ja hänessä on iloa. Hetken minut nähdään, hetken minulla on joku, jolle kertoa tarinoita elämästäni, niistä palasista, jotka ovat tehneet minusta minut ja johtaneet tähän hetkeen. “Hei hei, nähdään taas”, hän sanoo ja sulkee oven. Taidan tänään kastellakin ne kasvit. Verkko on välittänyt jo yli 30 vuotta vapaaehtois- ja vertaisapua hervantalaisille ikäihmisille ja vammaisille, tukien näin heidän asumistaan kotona, edistäen heidän hyvinvointiaan sekä ennaltaehkäisten heidän yksinäisyyttään ja syrjäytymistään. Lisäksi Verkko pitää kaksi kertaa viikossa kohtaamispaikkaa eli kahvilaa, johon ikäihmiset voivat tulla itsenäisesti tai vapaaehtoisen avustamana viettämään aikaa. Kahvilassa ihmiset pääsevät kohtaamaan toisiaan, keskustelemaan kahvikupin äärellä ja osallistumaan erilaisiin ohjelmanumeroihin. Kahviloissa käy paljon ihmisiä ja ne ovatkin useille viikon kohokohtia. Verkko ohjaa myös yhdessä Tampereen eteläisen srk:n kanssa omaishoitajien ryhmää. Mikäli Verkon toiminta loppuisi, sillä olisi valtava vaikutus ikäihmisille, jotka saavat Verkon kautta apua arjen asioihin sekä tukea heidän sosiaaliseen elämäänsä. Vapaaehtoiset ja asiakkaat saavat avunvälityskeikasta vastavuoroisen ilon kokemuksen. Toiminta edistää myös vapaaehtoisten toimintakykyä ja sosiaalisia suhteita. Tässä muutama vastaus Verkon asiakkailta, vapaaehtoisilta ja yhteistyökumppaneilta, kun kysyimme, miten kävisi, jos Verkkoa ei olisi. "En pärjäisi ollenkaan. En osaisi mennä yksin palveluihin. Olette korvaamattomia ihmisiä. Vapaaehtoiset auttavat ilman palkkaa, kun potilasavustajia ei ole." Seija 79 v, Verkon asiakas "Olen löytänyt itselleni sopivan vapaaehtoistoiminnan ja saanut tukea ryhmän ohjaamiseen. Jos tämä loppuu, arkeeni tulee valtava aukko." Anna-Maija 69 v, Verkon vapaaehtoinen "Asiakkaillemme Verkon toiminta on tärkeää, vapaaehtoiset mahdollistavat asiakkaiden pääsyn palvelujen äärelle ja tulevat viikoittain juttu- ja ulkoilukavereiksi. Palvelukeskuksen hoitohenkilökunta ei aina näitä mainittuja asioita ehdi muun hoitotyön ohessa tekemään. Suurella osalla ikäihmisistä ei ole perheenjäseniä, jotka auttaisivat. Verkko auttaa aina!", Verkon yhteistyökumppani *** Yhdessä Selviytymisen Tuki YSTI Ry tarjoaa sosiaalialan palveluita ja vähentää ihmisten eriarvoisuutta ja yksinäisyyttä Hervannassa. Toiminta on yleishyödyllistä ja voittoa tavoittelematonta. YSTI ry:n toimintaa ohjaavat arvot ovat ihmislähtöisyys, yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys. Yksiköitämme ovat lasten ja nuorten vapaa-ajanviettopaikka Toimela, aikuisten tapaamispaikka Täky ja hervantalaisia ikäihmisiä ja vammaisia henkilöitä vapaaehtoisvoimin auttava Verkko. Emmi Tapola Täkyn ohjaaja Yhdessä selviytymisen tuki YSTI ry |
Laatija#JosMeitäEiOlisi -kampanjan blogin kirjoittajina toimivat kampanjassa mukana olevat järjestöt arkisto
lokakuu 2024
Kategoriat |