Vaikuttamista, yhteisöllisyyttä ja itsensä toteuttamista – järjestöt nuorten silmin

​Kysyin YAD ry:n toimintaan osallistuvilta nuorilta, mikä on heille tärkeintä järjestötoiminnassa ja, mitä he ajattelevat skenaariosta, jos järjestöjä ei olisikaan.  Nuorten näkemykset valaisevat hyvin, mitä seurauksia järjestöjen puuttumisella voisi olla ja miksi järjestöt ovat niin tärkeitä.

Yhteisöllisyyden merkitys

”Turvallisuus, lempeys, ihmisiä erilaisilla taustoilla ja aatteilla, mutta silti kunnioitetaan yhteistä tilaa.”
”Yhteisen tekemisen äärellä kohtaa ihmisiä, keiden kanssa ei muutoin viettäisi aikaa. Tämä avartaa ja antaa uudenlaisia näkökulmia.”
”Ei tarvitse pitää maskia, saa olla oma itsensä.”

Nuorten kertomuksista kävi ilmi, että yhteisöllisyys on järjestöjen tärkein anti. Yhteisöllisyys mahdollistaa turvallisen ja hyväksyvän ympäristön, jossa voi kohdata erilaisia ihmisiä ja oppia heiltä. Tämä yhteisöllisyys tukee yksilön hyvinvointia, kasvattaa sosiaalista pääomaa ja tarjoaa mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä. Nuoret kokivat voivansa olla toiminnassa omia itsejään ilman tarvetta esittää jotain muuta, mikä lisää merkittävästi hyvinvointia ja itsevarmuutta.

Toiminta ja vaikuttaminen

”Toimintaa, ilmaisia harrastusmahdollisuuksia, vaikuttamista itselle tärkeisiin asioihin ja aktivismia, hyvän tekemistä toisille.”
” Työpaikan, opiskelupaikan, mahdollisuuden kokeilla omia voimavaroja. ”
”Vaikuttaminen, sillai omilla voimavaroilla”
” Oon saanut auttaa ja tukea muita, kun itse on siihen nyt pystynyt.”
”Parasta on kun joku ei sillai tiedä tai ajattelee vaikka nihkeästi ja keskusteluiden jälkeen onkin, että aa nyt ymmärrän paremmin tästäkin.”

Järjestöt tarjoavat nuorille mahdollisuuksia osallistua toimintaan, harrastaa ja vaikuttaa tärkeinä pitämiinsä asioihin. Ne mahdollistavat aktivismin ja hyvän tekemisen toisille, ja voivat avata ovia työ- ja opiskelupaikkoihin. Järjestöissä nuoret voivat kokeilla omia voimavarojaan, auttaa muita ja kehittää itseään monin tavoin.
 
Mitä jos järjestöjä ei olisi?

”Radikalisoituminen.”
” Yhden asian tai aatteen ympärille keskittyneitä ihmisiä, kuplia.”
” Huonoja juttuja. Jos katoaa järkevä tekeminen, niin vaihtoehtoista tekemistä – hölmöilyä.”
”Kuilu kasvaa.”
” Ei mahdollisuutta kasvuun ja kuntoutumiseen.”
” Paskaahan se olisi.”
” Olisi aika saatanan ankeaa. ”

Yksi keskeisistä huolenaiheista nuorilla oli radikalisoitumisen lisääntyminen. Ilman järjestöjä ja niiden tarjoamia turvallisia tiloja ja yhteisöjä, ihmiset saattaisivat hakeutua yhden asian tai aatteen ympärille muodostuviin ryhmiin, jotka voivat olla äärimmäisiä tai haitallisia. Tämä voisi johtaa polarisaation ja sosiaalisten kuplien muodostumiseen, mikä heikentäisi yhteiskunnan yhtenäisyyttä ja lisäisi jännitteitä.

”Yhteisöllisyyttä haetaan, joten sitä haettaisiin jatkossakin. Eikä ne yhteisöt ole välttämättä kovin terveitä tai yhteiskuntarauhaa tukevia.”
” Jos ei pääse toimintaan ja vaikuttamaan tai löydä yhteisöä, niin se haetaan jollain muulla tavoin.”

Osallisuus, joka tarkoittaa aktiivista osallistumista ja vaikuttamista ympäröivään maailmaan, on järjestöjen keskeinen tarjoama kokemus. Nuoret kuvasivat, että ilman järjestöjä heitä uhkaisi välinpitämättömyys, syrjäytyminen ja vieraantuminen. Järjestöt estävät näitä ilmiöitä tarjoamalla yhteisöjä, joissa voi hyödyntää vahvuuksiaan ja tuntea kuuluvansa johonkin sekä vaikuttaa itselleen tärkeään asiaan.
 
Yhteenveto

Järjestöissä kokeillaan uusia asioita, joskus se on uutta harrastusta ja toisinaan puhumista satapäiselle yleisölle. Opetellaan uudenlaisia taitoja. Toisille se on arjenhallinnan taitojen opettelua tuetusti ja toisille ammatillisten taitojen vahvistamista. Järjestöissä vaikutetaan. Toisinaan se on oman lähiympäristön vaikuttamista ja toisinaan muutetaan maailmaa isolla pensselillä. Järjestöissä koetaan yhteisöllisyyttä ja saadaan merkityksellisyyttä elämään.
Järjestöjen puuttuminen jättäisi suuren aukon yhteiskuntaan. Järjestöt tarjoavat turvallisia ja kehittäviä yhteisöjä, joissa nuoret voivat kasvaa, kehittyä ja tuntea olevansa osa jotain suurempaa. Mennä kohti opiskelua ja työelämää, oman näköistä elämää. Perustarpeemme on saada arvostusta, kokea turvaa, kuulua porukkaan ja vaikuttaa ympäristöön tehden siitä reilumman.

Miten sinä edistät omia perustarpeitasi? Moni edistää niitä järjestöissä.
 
Perustarpeemme (Liisa Uusitalo-Arola)
    Kunnia, arvostus, näkyvyys, asema joukossa
    Henkinen ja fyysinen turvallisuus, asioitten ennustettavuus
    Tunne että tiedät, osaat, hallitset ja pärjäät
    Tunne että kuulut porukkaan, sinusta pidetään ja välitetään
    Reiluus ja tasapuolisuus

Eeva-Kaisa Hohenthal
Toiminnanjohtaja
YAD ry