#josmeitäeiolisi

Suomalaista kansalaisjärjestökenttää ajetaan ahtaalle.

Järjestötoimintaan myönnettävät avustukset laskevat tai ovat jatkuvan leikkausuhan alla kaikilla päätöksenteon tasoilla. Leikkaukset järjestöjen avustuksiin vähentävät järjestöjen mahdollisuuksia auttaa haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä.

Olemme huolissamme.

Suomi on pitkään ollut järjestöjen maa. Sote-järjestökentästä on aikojen saatossa tullut vahva toimija julkisen järjestelmän rinnalla pitäen huolta haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä. Nyt tämä rooli on uhattuna tuntuvien leikkausten myötä ja näkymä kansalaisjärjestöjen tulevaisuudesta on synkkä.

Me pirkanmaalaisissa sote-järjestöissä olemme huolissamme erityisesti paikallisen ja alueellisen järjestötoiminnan tulevaisuudesta, sillä teemme työtä suoraan apua ja tukea tarvitsevien ihmisten kanssa. Me näemme miten huutava tarve matalan kynnyksen toiminnalle, anonyymille avulle, ihmisten kannattelulle ja yhteisölliselle toiminnalle on. Näemme miten ongelmat kasautuvat ja ovat entistä vakavampia. Ihmisten tilanteet ovat myös kriisiytyneempiä kuin pitkään aikaan.

Kansalaisjärjestöjen avustusleikkaukset eivät ole säästöjä. Ne ovat leikkauksia ennaltaehkäisyyn, arjen turvallisuuteen, vapaaehtoistoimintaan ja osallisuuteen. Järjestöt ovat yhteiskunnan tukipilareita, joiden varaan on laskettu paljon. Leikkaukset lisäävät pahoinvointia, yksinäisyyttä ja levottomuutta, eli kuormittavat julkista palvelujärjestelmää sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Näiltä sivuilta löydät tietoa järjestötoiminnan merkityksestä. #JosMeitäEiOlisi on kampanja, joka kertoo pirkanmaalaisista sote-järjestöistä ja ihmisistä, jotka saavat niistä apua ja merkityksellisyyttä.

Kampanjassamme on mukana tällä hetkellä 60 järjestöä. Nämä kaikki järjestöt toimivat Pirkanmaalla tarjoten suoraan tukea ja apua haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille.

Stea-avustuksia saavat järjestöt Pirkanmaalla lukuina. Lähde: STEA & STEA-rahoitteiset järjestöt.

Ennaltaehkäisy ja
yhteisöllisyys

Tällä hetkellä joka puolella Suomea hyvinvointialueet etsivät säästöjä ja tiivistävät palveluverkkoa. Riskinä on, että hyvinvointialueiden ennaltaehkäisevä työ kärsii, mikä johtaa sote-palvelujen kysynnän nousuun. Järjestöt tavoittavat ihmisiä varhaisessa vaiheessa, mikä ehkäisee sekä terveys- että sosiaalisten ongelmien etenemistä ja kasautumista. Järjestöt lisäävät yhteisöllisyyttä ajassa, jossa moni jää yksin vaille sosiaalisia suhteita ja turvaverkkoja.

vapaaehtoistoiminta

Järjestöillä on tärkeä rooli osallisuuden edistäjänä. Järjestöjen vapaaehtoiset kohtaavat ja auttavat satoja tuhansia ihmisiä vuosittain. Vapaaehtoistoiminta erityisesti sote-järjestöissä tarvitsee kuitenkin myös ammattilaisen tuen. Ammattilainen ohjaa ja valmentaa sekä auttaa vapaaehtoisia jaksamaan.
Vapaaehtoinen voi työskennellä esimerkiksi vertaistukijana, ystävätoiminnassa tai kuuntelevana korvana. Monesti sote-järjestöistä apua saanut ryhtyy itse vapaaehtoiseksi, kun on ensin itse saanut apua ja huomaa toiminnan merkityksen. Vapaaehtoistoiminnalla on myös taloudellinen arvo: Kansalaisareenan mukaan vapaaehtoistoiminnan arvo Suomessa on 3,2 miljardia.

Turvaverkko

Järjestötoiminta mielletään usein vain ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi, mutta mm. valtionavustukset turvaavat järjestöjen ammattilaisten tekemän kannattelevan työn esimerkiksi mielenterveys-, päihde- ja asumisongelmissa. Tätä työtä kutsutaan järjestölähtöiseksi auttamistyöksi, jossa usein hyvin haavoittuvassa asemassa oleva ihmisryhmä saa nopeasti ja tarvittaessa anonyymisti tukea elämän erilaisissa kriisitilanteissa. Tämä työ ei kuitenkaan ole lakisääteistä, mutta sen olemassaolo on valtava voimavara yksilöille ja taloudellinen helpotus palvelujärjestelmälle. Kun normaali palvelujärjestelmä ei kanna, järjestöt toimivat turvaverkkoina. Tällä hetkellä avuntarvitsijoiden määrä on kuitenkin lisääntynyt niin dramaattisesti, että järjestöjen mahdollisuudet auttaa ovat kovilla. Siksi järjestötoimintaa tulisikin vahvistaa, ei leikata.

Sisäinen turvallisuus

Suomen turvallisuuspolitiikan tulisi huomioida entistä paremmin sisäisen turvallisuuden merkitys ja järjestöjen rooli sen luomisessa. Järjestöjen rooli henkisen kriisinkestävyyden ylläpitämisessä on merkittävä eikä yhteiskunnallista valmiutta ja varautumista pystytä rakentamaan ilman niitä. Järjestöillä on kriisitilanteiden erityisosaamista ja kokemusta vapaaehtoistoiminnan johtamisesta ja koordinoinnista viranomaisten tueksi. Ne kanavoivat ihmisten auttamishalua sekä kokoavat tietoa ruohonjuuritasolta ja välittävät sitä yhteiskunnan päätöksentekijöille.
Monen ihmisen jäädessä yhteiskunnan ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle tarvitaan järjestöjen vakauttavaa voimaa ja polarisaatiota ehkäisevää työtä. Mitä useampi saa apua ja tulee kohdatuksi inhimillisesti, sitä vähemmän syrjäytymistä ja pahoinvointia Suomessa on. Järjestöjen turvalliset yhteisöt luovat vakautta Pirkanmaalla ja ympäri Suomea.

Osallisuuden ja demokratian vahvistaminen

Hyvä yhteiskunnallisen avoimuuden mittari on se, miten vapaa kansalaisyhteiskunta on. Järjestöillä kaikilla sektoreilla on tärkeä rooli osallisuuden edistäjänä. Ne ovat syntyneet ihmisten tarpeesta löytää vertaisia, korjata yhteiskunnallisia epäkohtia, auttaa ja tukea haavoittuvassa asemassa olevia. Ne tuovat esiin äänen, joka ei muuten yhteiskunnassa kuulu. Lisäksi ne valvovat vallankäyttäjiä mm. laatimalla lausuntoja ja tuomalla esiin poliittisen päätöksenteon vaikutuksia omiin kohderyhmiinsä.

Tutustu #Josmeitäeiolisi kampanjan sisältöihin

Tietoa tilaisuuksista -kuvitus, käsi kädessä

yhteys

#JosMeitäEiOlisi -kampanjaa koordinoi Artteli-kumppanuusyhdistys ry.
Voit olla yhteydessä meihin kampanjaan liittyvissä kysymyksissä.