hyvinvoinnin edistämisen foorumissa tampereella kokoonnuttiin tiedon äärelle

Tampereella kokoonnuttiin Hyvinvoinnin edistämisen foorumiin 9.4.2024 "Hyvinvointitieto toiminnaksi - miten kuulemme kaikkien äänen?" -teeman äärelle.
Tampereen Järjestöedustamon järjestämä tilaisuus kokosi järjestöt ja julkisen sektorin toimijat yhteen kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämisen pariin. Foorumin keskeisiä kysymyksiä olivat: Mitä tietoa meillä jo on? Keneltä saamme hyvinvointitietoa ja ketkä jäävät ulkopuolelle? Ja mitä voimme tehdä yhdessä, jotta voisimme tavoittaa kaikkien äänen?

Tästä pääset tutustumaan päivän alustuksien esitysdioihin:

• Mistä datalähteet järjestöjen käyttöön? Katri Heininen, Tampereen kaupunki (PDF)
• Miten saamme ulkopuolelle jäävien äänen kuuluviin? Osa 1.
  • Meri Kianto, Pakolaisnuorten tuki ry (PDF)
  • Näkymä-työkalu, Marja-Leena Rajala, Tampereen kaupunki (PDF)
• Miten saamme ulkopuolelle jäävien äänen kuuluviin? Osa 2.
  • Työllisyysnäkökulma, Lilli Tolvila, Tampereen kaupunki (PDF)
  • Hauraat ikääntyneet, Päivi Moisio (Sointu senioripalvelut) & Tiina Virnes (Yhdessä selviytymisen tuki) (PDF)
  • Yhteiskunnan marginaalissa elävät, Anne Ovaska, A-klinikkasäätiö (PDF)
• Hyvinvointisuunnitelma, Jaana Ylänen, Tampereen kaupunki (PDF)

Työpajoissa keskusteltiin alustuksista ja kartoitettiin muun muassa vaikeasti tavoitettavia kohderyhmiä ja sitä, mitä voisimme tehdä näiden kohderyhmien tavoittamiseksi. Vaikeimmin tavoitettaviksi kohderyhmiksi nousivat esimerkiksi digitaidottomat ja palveluiden ulkopuolella olevat ihmiset (Kuva 1.). Näiden henkilöiden tavoittamisen avuksi nousi esiin järjestöjen asiantuntijoiden tiedon hyödyntäminen, jolloin tietoa saadaan kerättyä myös sellaisista kohderyhmistä joilta ei sitä suoraan itseltään saada. Lisäksi esiin nousi huomio, että näiden ihmisten luokse pitää mennä: turvalliseen tilaan ja aikaa pitää käyttää tiedon keräämiseen ja mahdollisesti myös kyselyjen täyttämisessä avustamiseen.

Kuva 1. Työpajoissa kartoitettiin vaikeimmin tavoitettavia kohderyhmiä. Esiin nousivat mm. digitaidottomat ja palveluiden ulkopuolella olevat ihmiset

Tiedon jatkohyödyntämisen yhteinen  suunnittelu ja viestiminen koettiin tärkeäksi. Kerätty tieto pitää saada nopeasti käytettäväksi tahoille, joille siitä on hyötyä. Lisäksi pitäisi saada kerättyä tietoa hyödynnettäväksi jo ilmiöiden tasolta, jotta tilanteisiin voidaan reagoida ajoissa. Lasten ja perheiden parissa tätä tehdään jo Näkymä-työkalun avulla.  Tiedon tarve kohdistui erityisesti alueelliseen ja ajankohtaiseen tietoon (Kuva 2.).  Tietoa on jo nyt esimerkiksi Tampereen kaupungilla paljon saatavilla ja se on hyvin ymmärrettävässä ja jäsennetyssä muodossa esimerkiksi järjestöjen rahoitushakuja varten. On myös tärkeää, että esimerkiksi kyselyihin vastaajilla on tiedossa mihin tietoa jatkossa käytetään. Tarpeen olisi vielä tarkemmin kartoittaa, mitä tietoa eri tahot tarvitsevat ja miten ja mistä voimme sitä yhdessä kerätä.

Työpajoissa toivottiin pitkäkestoista yhteistyötä. Yhteinen foorumi tiedon äärelle ja tiedonkulun prosessien suunnitteluun: toivottiin "työrukkasta" jatkamaan esiinnousseiden ajatusten työstämistä ja säännöllisiä tapaamisia esimerkiksi puolen vuoden välein. 

Kuva 2. Mitä tietoa tarvitaan oman työn tai toiminnan suunnitteluun/toteuttamiseen?

Loppukeskusteluun osallistui edustaja jokaisesta työpajaryhmästä. Nostimme keskustelun pohjalle skenaarion: "5 vuoden päästä toteutamme yhdessä tiedonkeruuta kaupunkilaisten hyväksi ja vuoropuhelu kaupungin, hyvinvointialueen ja järjestöjen välillä on toimiva. Ilmiöt ja havainnot nousevat esiin ja niihin pystytään reagoimaan yhteistyössä." Kysyimme keskustelijoilta mitä on tapahtunut, jotta tähän tilanteeseen on päädytty ja mitä ituja meidän pitäisi laittaa nyt itämään, että skenaario toteutuisi.

Keskustelijat nostivat esiin, että tämän skenaarion toteuttamiseksi kaikki tahot on sitoutettu mukaan tiedonkeruuseen:

• On yhdessä tunnustettu tiedon sekä etenkin yhteisen tiedon arvo. 
• Tiedetään mitä tietoa toisilla on ja mihin sitä tietoa käytetään.
• Tarvittava tieto on määritetty ja toisia pystytään tukemaan tiedonkeruussa.
• Tiedon reikäkohdat on saatu tilkittyä ja tarkasteltu ilmiöitä monipuolisesti erilaisen tiedon kautta.
• Päällekkäiset asiat ovat karsiutuneet pois, työ on jäsenneltyä, johdettua ja kaikkien tekemä työ tulee näkyviin. 

Ennen kaikkea kukaan ei toimi yksin vaan  tehdään yhdessä ja yhteistyölle on hyvät puitteet. Järjestöedustamon tilaisuuksissa tuolit ovat olleet täynnä ja mukaan on tavoitettu myös pienemmät järjestöt tuottamaan hyödynnettävää tietoa. 

Mitä ituja nyt sitten pitäisi laittaa kasvamaan, jotta tähän päästään?

• Tarvitsemme yhteisen pöydän äärelle kolmannen sektorin toimijoita, viranhaltijoita, päättäjiä työn jatkamiseksi ja miettimään miten tämä rakenne edistyisi.
  • Miten ja millaisella alustalla nousevat ilmiöt saadaan näkyviin ja mukaan keskusteluun?
  • Indikaattorien yhteinen tarkastelu: mitä kaikkea liittyy tiettyyn indikaattorin? mitä tietoa saadaan ja mitä voitaisiin tehdä? Huomio asioihin, joita tapahtuu jo ennalta.
  • Yhteistyön rakentamista esim. tiedon keräämisen osalta. 
  • Tarkasteltaviksi ilmiöiksi ehdotettiin mm. yksinäisyyttä ja kotiin jämähtämistä.
• Kaupungin hyvinvointityöprosessissa huomioidaan Hyvinvoinnin edistämisen foorumin päivän anti. Yhteisiä tapaamisia on suunnitteilla syksylle.

Näitä ituja lähdemme nyt kasvattelemaan yhteistyössä. Ehkä syksyllä Kansalaisvaikuttamisen juhlapäivän tiimoilla kokoontuessamme saamme jo ihastella kevyesti vihertäviä versoja?